1900-luku
Suomi kuului Venäjään. Sivistystä kodeille -järjestö muuttui Martta-Yhdistykseksi ja toiminta laajeni kyliin ja kaupunginosiin. Vuonna 1905 suurlakko ja alkuinnostuksen häviäminen seisauttivat kuitenkin marttatoimintaa useilla paikkakunnilla, erityisesti kaupungeissa.
Henkilöt

Lucina Hagman (1853–1946) oli marttajärjestön perustajajäsen ja tarmokas naisasianainen.

Alli Nissinen (1866–1926) oli marttajärjestön perustajajäsen ja Emäntälehden päätoimittaja.
Martta-Yhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja vuonna 1904
Martta-Yhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja 1902-1903.

Martta-Yhdistyksen sihteeri 1921-24, rahastonhoitaja ja aktiivinen luottamushenkilö 1903-36
Martta-Yhdistykseen kuuluvia paikallisyhdistyksiä kutsuttiin haaraosastoiksi, jotka vuodesta 1907 lähtien alkoivat yhtyä paikallisesti haaraosastoliitoiksi. Kotitalousneuvonta painottui puutarhanhoitoon, säilöntään, ruuanlaittoon ja käsitöihin. Neuvontaa varten painettiin opasvihkosia ja vuodesta 1902 lähtien Emäntälehteä.
Haaraosastot palkkasivat neuvojia niin pitkäksi aikaa vuodesta mihin rahat riittivät. Järjestö alkoi saada säännöllistä valtionapua vuonna 1907. Samaan aikaan alettiin kerätä jäseniltä vuotuinen jäsenmaksu ja päätettiin, että järjestö ei ole hyväntekeväisyysjärjestö.