1920-luku
Martta-Yhdistys jakaantui kahtia. Uusia asioita olivat kodinhoitokurssit ja valtionavulliset opintokerhot. Itsenäinen Suomi eli iloista nousukautta.
Henkilöt

Lucina Hagman (1853–1946) oli marttajärjestön perustajajäsen ja tarmokas naisasianainen.

Alli Nissinen (1866–1926) oli marttajärjestön perustajajäsen ja Emäntälehden päätoimittaja.

Martta-Yhdistyksen sihteeri 1921-24, rahastonhoitaja ja aktiivinen luottamushenkilö 1903-36

Varatuomari Eduard Polón (1861-1930) lahjoitti Suomalaiselle Marttaliitolle vuonna 1928 merkittävän pääoman.
Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton valtuuskunnan jäsen ja Helsingin Marttayhdistyksen puheenjohtaja.
Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton ja Varsinais-Suomen Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen sekä Turun Marttayhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja.
Martta-Yhdistys jakaantui kahtia ja toimintaa jatkoivat Suomalainen Marttaliitto ja Finlands svenska Marthaförbund.
Yleinen oppivelvollisuus antoi vuonna 1921 mahdollisuuden myös kaikille tytöille päästä kouluun. Kasvatusasiat nousivat tärkeiksi myös marttojen keskuudessa ja lapsia ohjattiin maatalouskerhoihin.
Pohjoismaisen esimerkin innoittamana maalaisnaisia lähetettiin lomakursseille virkistäytymään ja oppimaan uutta.
Neuvonnan pääpaino siirtyi vähitellen puutarhasta kodin seinien sisäpuolelle. Vuonna 1927 kotitalouskurssien pito oli laajentunut niin, että niitä pidettiin enemmän kuin puutarhakursseja.