Lomakurssit

Pohjoismaisen mallin mukaan pidetyt lomakurssit tarjosivat vuosittain n. 200 martalle mahdollisuuden viikon lomaan, lepoon ja opiskeluun. Kursseja järjestettiin eri puolilla maata. Osallistujat olivat pääasiassa perheenemäntiä.

Martta-Yhdistys lähetti rouva Alfrild Holmbergin norjalaisen Hemmenes Vel -yhdistyksen järjestämille emäntien lomakursseille kesällä 1922. Kokemus oli myönteinen ja martat ottivat lomakurssit seuraavan vuoden valtakunnalliseen ohjelmaan.

Ensimmäiset kurssit pidettiin suomeksi Reitkallin Puutarhakoululla ja ruotsiksi Högvallan Puutarha- ja Talouskoululla. Molemmilla kursseilla oli yhteensä n. 140 marttaemäntää. Kurssit sisälsivät esitelmiä, puheita, havaintoesityksiä ja vapaata seurustelua sekä muuta iloista toimintaa.

Myönteisen palautteen vuoksi kursseja pidettiin juhlavuotta 1924 lukuun ottamatta eri puolilla Suomea. Osallistujamääräksi vakiintui noin 200 suomenkielistä marttaa. Osallistujat olivat ahkeriksi ja uskollisiksi todettuja rivimarttoja, useimmiten maatalon emäntiä. Monin paikoin kurssimatkasta tuli eräänlainen tunnustus uutteruudesta. Lähettävä yhdistys maksoi usein matkat ja osittain muutkin kustannukset, koska maaseudulla kaikilla ollut varaa emännän ylimääräiseen matkusteluun. Toisaalta monet hakeutuivat kursseille useitakin kertoja ja näin muodostui kurssilaisten kantajoukko, joka säilyi samana vuodesta toiseen.

Kurssipaikkoina olivat kansanopistot, kotitalousoppilaitokset, maatalouskoulut, jotka olivat tottuneet tuollaisen ihmismäärän majoittamiseen ja koulutukseen. Koulutuksen lomassa tutustuttiin eri maakuntien elämänmenoon, nähtävyyksiin ja elinkeinoelämään. Kotiin viemiseksi saatiin uusia virikkeitä oman perheen talouden hoitamiseen.  

Aluksi kurssit olivat valtakunnallisia ja niihin saattoi osallistua myös muita pohjoismaisia marttoja. 1950-luvulla lomakurssitoiminta lisääntyi, kun piirit alkoivat järjestää omia lomakurssejaan. Syynä tähän saattoi olla järjestön kasvanut jäsenmäärä.  

Kirsi Vesterbacka