Oppia ikä kaikki

Kaksikymmentäluvulla martat opettivat lapsille puutarhanhoitoa ja aloittivat opintokerhotoiminnan. Martat perustivat myös talouskouluja eri puolille Suomea

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja ennen yleisen oppivelvollisuuden alkamista vuonna 1928 oltiin huolestuneita lasten kasvatuksen laadusta. Tähän huoleen yhtyivät myös martat järjestämällä yhä enemmän luentoja lasten kasvatuksesta ja tekemällä kotikäyntejä lapsiperheisiin.

Vuosina 1919–20 perustettiin noin 10-vuotiaille lapsille marttojen omia marttatyttö- tai maanviljelyskerhoja. Joillakin paikkakunnilla työ lasten parissa aloitettiin jo ennen sotaa. Esimerkiksi Sortavalassa ensimmäinen kerho kokoontui jo vuonna 1911. Aina kerhoon kuuluminen ei ollut vapaaehtoista. Esimerkiksi Saarelan kansakoulun maatalouskerhossa oli vuonna 1929 vapaaehtoisia viljelijöitä 25 ja kerhoon pakotettuja 30 ja kaikkien oli viljeltävä tietty määrä juurikasveja.

Monet yhdistykset joutuivat luopumaan maatalouskerhoista 1930-luvulle tultaessa taloudellisen laman vuoksi. Vasta vuonna 1935 toimintaa jatkettiin perustamalla pikkumarttakerhoja 8–16-vuotiaille tytöille ja pojille.

Aikuiset opissa

Kaksi ensimmäistä vuosikymmentä aikuiset opiskelivat kirjoittamista ja lukivat arkielämää helpottavaa kirjallisuutta. Ensimmäiset opintokerhot pidettiin 1916-17 Tampereella. Sitten tuli sisällissota. Laajemmin opintokerhotoimintaa aloitettiin 1920-luvulla. Valtionapua saivat vuonna 1926 opintokerhot yhteensä 16 yhdistyksessä. Yksi näistä ensimmäisistä opintokerhoista oli Kurkijoella, jossa yhdessä kerhossa opiskeltiin tohtori Ruotsalaisen kirja Kodin sairashoito ja toisessa kerhossa Isänmaan kirja II. Opiskelun jälkeen pidettiin tutkinto.

Opintokerhoissa opiskelu ei kuitenkaan alussa innostanut marttoja. Vasta Kodin kirjan opiskelu vuonna 1938 nosti opiskelevien marttojen määrän yli tuhanteen.

Marttojen koulussa

Aikuisille ja teini-iän saavuttaneille tytöille järjestettiin erilaisia pitkiä kursseja ruuanlaitosta ja käsitöistä. Nämä saattoivat johtaa nuoret naiset opiskelemaan näiden alojen ammatteihin esimerkiksi käsityökouluihin ja kotitalousoppilaitoksiin. Ammattikoulutusta saamattomille naisille pitkät moniviikkoiset kurssit antoivat valmiuksia oman kodin hoitoon. 

Kirsi Vesterbacka