1930-luku
Kolmekymmentäluku toi ryhtiä järjestötoimintaan. Vuodet 1934–1939 olivat myös näyttelytoiminnan kulta-aikaa. Näinä vuosina järjestettiin 2 119 näyttelyä, joihin tutustui 534 883 näyttelyvierasta. Vuosikymmen alkua leimasi lama. Sotaan valmistautuminen keskeytti lepovuoden.
Sortavalan marttojen huoltojoukot 1939.
Henkilöt
Lucina HagmanLucina Hagman (1853–1946) oli marttajärjestön perustajajäsen ja tarmokas naisasianainen.
Ester ReiniusMarttaliiton kunniajäsen, johtokunnan puheenjohtaja 1935-1943, Hämeen-Satakunnan Marttapiiriliiton perustaja.
Elin MalinMartta-Yhdistyksen sihteeri 1921-24, rahastonhoitaja ja aktiivinen luottamushenkilö 1903-36
Manja HaltiaMarttaliiton kunniajäsen, pitkäaikainen toimihenkilö ja järjestön historiikkien kirjoittaja
Hilkka KivinenMarttaliiton kunniajäsen, Uudenmaan Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja 1933-1953.
Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton valtuuskunnan jäsen ja Helsingin Marttayhdistyksen puheenjohtaja.
Aino PihanenMarttaliiton kunniajäsen, Itä-Hämeen Marttapiiriliiton ja Lahden talouskoulun kunniapuheenjohtaja
Marttaliiton kunniajäsen, laatokankarjalaisen marttatyön kantava voima.
Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton ja Varsinais-Suomen Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen sekä Turun Marttayhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja.
Elli Saurion tultua vuonna 1933 Suomalaisen Marttaliiton sihteerikonsulentiksi (nykyiseltä titteliltä toiminnanjohtaja) alkoi merkittävien uudistusten sarja. Järjestön toimintaa yhtenäistettiin mm. teemavuosilla, koko järjestön yhteisillä konsulenttikoulutuksilla ja järjestöasuilla.
Uutena neuvonta-aiheena otettiin käyttöön talousneuvonta.
Vuosikymmenen loppupuolella oli opittava nopeasti uusia, pulaan liittyviä aiheita.
Yhteiskunnallista keskustelua heräteltiin mm. kotitalouden hoidon monipuolisuudesta ja tärkeydestä ja suunniteltiin, että maataloissa tehtäisiin uusi työnjako niin, että karjanhoito kuuluisi muun maatalouden ohella miehen työsarkaan.
Perheet olivat 1930-luvulla vaurastuneet niin, että elintärkeiden asioiden ohella martoille puhuttiin myös levosta, kauneudesta ja harmonisuudesta.
Olympialaiset tekivät tuloaan ja martat valmistautuivat niihin siivoamalla pihapiirejä, kohentamalla perhemajoitustiloja ja valmistautumalla joukkomuonituksiin. Paljon työtä tehtiin, mutta itse olympialaiset jäivät sodan vuoksi kokematta.