Teemavuodet alkavat

Marttaliitto valitsi toiminnanjohtaja Elli Saurion aloitteesta vuoden 1933 syksystä alkaen toiminnan yleisaiheet. Jokainen teemavuosi sai nimen keskeisten neuvonta-aiheiden mukaan. Seitsemänkymmentäluvulla teemavuodet muuttuivat kaksivuotisiksi ja kaksituhattaluvulla kolmivuotisiksi.

Marttaliiton ensimmäinen toiminnanjohtaja (aiemmat olivat olleet tittelillä sihteeri tai sihteerikonsulentti) Elli Saurio sai aikaan monia järjestötoimintaa kehittäneitä ja ryhdistäneitä uudistuksia. Yksi tärkeimmistä ja edelleen näkyvistä uudistuksista oli teemavuosien käyttöön ottaminen vuonna 1933.

Sitä ennen marttatoimintaa oli joskus verrattu jopa palokuntaan: ”Missä vain näkyy tarvetta apuun tai nälkää näkeviä lapsia, sinne martat rientävät apuun palokunnan lailla”. Näin oli, vaikka jo 1907 oli päätetty kotitalousneuvonnalliset suuntaviivat, joita kohti marttojen tuli ponnistella koko valtakunnassa.

Ensimmäiset kaksi vuotta oma teemansa oli niin ruuanlaitossa kuin kodin- ja puutarhanhoidossakin. Sen jälkeen samaa teemaa sovitettiin kaikilla sektoreilla.

Manja Haltijan kirjoittamasta historiikista käy ilmi, että vuodet toivat neuvontaan kaikilla tasoilla selkeän ohjelmarungon. Siitä huolimatta kaikki yhdistykset ja kerhot eivät silloinkaan ottaneet teemavuotta käyttöön, eivät ainakaan heti. ”Kaikki yhdistykset ja kerhot eivät jaksaneet heti päästä uuteen yhteisaiheeseen käsiksi, vaan aloittelivat vasta kenties edellisen vuoden ohjelmaa, ja kaikkein hitaimmat voivat sulatella vielä kahden vuoden takaisia yleisaiheita”.

Haltija näki asian 1940-luvulla kuitenkin vain positiivisena seikkana: se toi marttojen toimintaan juuri sitä syvyyttä ja perusteellisuutta, jonka vuoksi yhteiset teemat oli käyttöön otettukin.

Teemavuodet toivat marttatoimintaan selkeän ohjelmarungon, jolle työ kaikissa eri marttaportaissa rakentui paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Kaikki yhdistykset ja kerhot eivät jaksaneet heti päästä uuteen yleisaiheeseen käsiksi vaan aloittelivat vasta kenties edellisen vuoden ohjelmaa ja kaikkein hitaimmat sulattelivat vielä kahden vuoden takaisia yleisaiheita. Tämä oli asialle vain eduksi, sillä näin saatiin marttojen toimintaan sitä syvyyttä ja perusteellisuutta, jota silmällä pitäen keskittämispyrkimykset oli ohjelmaan otettukin.  
(Manja Haltia 1949)

Alkuvuosien teemat olivat hyvin konkreettisia ja opit tulivat usein todelliseen tarpeeseen. Esimerkiksi vuonna 1935 ilmavuoden aikana opeteltiin silloin laajalle levinneen tuberkuloosin torjuntaa kotitalousneuvonnallisin keinoin: tuuletettiin huoneita ja opeteltiin laittamaan vuodepotilaille sopivaa ruokaa. Pakastimien ja muiden kodinkoneiden yleistyminen 1960-luvulle tultaessa nosti esiin konevuoden laajoine konenäyttelyineen. 1970-luvun teemoissa toistui terveys ja huoli ympäristöstä, mutta vähitellen teemat alkoivat käydä abstraktimmiksi ja yhdistykset alkoivat valita yhä harvemmin marttailtojensa aiheita teeman mukaan.

Teemakausi ei välttämättä enää näykään marttayhdistyksen toimintakalenterissa muutoin kuin iskulauseena. Rivimartalle ei yhdistyksen toiminta aina kuvasta teemaa, vaikka yksittäisten marttailtojen ja piireiltä hankittujen kurssien aiheet olisivatkin valtakunnallisesta kurssitarjottimesta peräisin. 

Kirsi Vesterbacka

Marttaliiton teemavuodet

1933                   Raakaravinto, komposti, makki
1934                   Vuode ja teurastusjätteet
1935                   Ilmavuosi
1936                   Vesivuosi
1937                   Lämpövuosi
1938                   Valovuosi
1939                   Lepovuosi
1940                   (Sotavuosi, piti olla talousvuosi)
1941                   (Sotavuosi, piti olla talousvuosi)
1942                   Pulantorjuntavuosi
1943                   Omavaraisvuosi
1944                   Vaatetusvuosi
1945                   Jälleenrakennusvuosi
1946                   Kotipuutarhavuosi
1947                   Villavuosi
1948                   Nuorisovuosi
1949                   Juhlavuosi
1950                   Kodin talousvuosi
1951                   Kodin talousvuosi
1952                   Kodin talousvuosi
1953                   Terveysvuosi
1954                   Virkistysvuosi
1955                   Kasvatusvuosi
1956                   Opintovuosi
1957                   Rakennusvuosi
1958                   Ravitsemusvuosi
1959                   Perinteiden vuosi
1960                   Harkinnan vuosi
1961                   Vihannesvuosi
1962                   Konevuosi
1963                   Taitovuosi
1964                   Kotiseutuvuosi
1965                   Ympäristövuosi
1966                   Suomalaisen työn vuosi
1967                   Kansalaisvuosi
1968                   Omatoimisuusvuosi
1969                   70. vuosi
1970                   Yksilö, perhe ja yhteiskunta
1971                   Koti ja vapaa-aika
1972                   Koti ja terveys
1973                   Ravinto ja terveys
1974–75            Koti ja ympäristö
1976–77            Suunnittelu
1978–79            Nuoreksi nuorten kanssa
1980–81            Taito tavoitteeksi
1982                  Taito tavoitteeksi – toimiva järjestö/järjestö tutuksi
1983–84            Vastuu – lähimmäinen
1985–86            Koti lähellä ja kaukana
1987 – 88          Avoimesti yhdessä
1989–90            Tieto toiminnaksi
1991–92             Luonto – ihminen – tulevaisuutemme
1993–94             Harkiten ja säästäen suojelet
1995–96             Kodista kansamme voima
1997–98             Yhdessä uutta rakentaen
1999–2000        Martta – nainen ajassa
2001–2002        Martat vaikuttajina yli rajojen
2003–2005        Iloa ja turvaa martoissa
2006–2007        Tasa-arvo tavaksi
2008–2010        Kohtaamispaikkana koti
2011–2013         Hidastamalla hyvinvointiin