1940-luku
Sota ja sitä seurannut pula- ja jälleenrakennusaika löi leimansa koko vuosikymmeneen myös marttatoiminnassa.
Perunannostoa Jyväskylän kirkkopuistossa sota-aikana 1940-luvulla. Kaikki joutilas maa tuli saada puutarhamaaksi. Keskeisestä sijainnista huolimatta perunat näkyvät säästyneen varkauksilta.
Henkilöt
Lucina HagmanLucina Hagman (1853–1946) oli marttajärjestön perustajajäsen ja tarmokas naisasianainen.
Ester ReiniusMarttaliiton kunniajäsen, johtokunnan puheenjohtaja 1935-1943, Hämeen-Satakunnan Marttapiiriliiton perustaja.
Marttaliiton toiminnanjohtaja 1944-1947. Annikki Salomaa luotsasi järjestöä työntäyteisten jälleenrakennusvuosien aikana.
Sirkka KoukiMarttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton toiminnanjohtaja, suomalaisen kotitalouseneuvonnan ja -opetuksen keskeinen vaikuttaja.
Manja HaltiaMarttaliiton kunniajäsen, pitkäaikainen toimihenkilö ja järjestön historiikkien kirjoittaja
Hilkka KivinenMarttaliiton kunniajäsen, Uudenmaan Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja 1933-1953.
Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton valtuuskunnan jäsen ja Helsingin Marttayhdistyksen puheenjohtaja.
Aino PihanenMarttaliiton kunniajäsen, Itä-Hämeen Marttapiiriliiton ja Lahden talouskoulun kunniapuheenjohtaja
Marttaliiton kunniajäsen, laatokankarjalaisen marttatyön kantava voima.
Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton ja Varsinais-Suomen Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen sekä Turun Marttayhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja.
Karjalassa sijainneiden yhdistysten toimintaa leimasi voimakkaasti 1940-luvulle sijoittuneet kaksi evakkoreissua. Marttatoimintaa se ei kuitenkaan vähentänyt, päinvastoin. Tarve oppia uutta ja kuulua yhteen levitti toimintaa uusillekin alueille. Sodan jälkeen marttayhdistyksiä perustettiin uudella innolla kaikkiin piiriliittoihin.
Kurssitoimintaa leimasi korvikkeiden käyttö. Erityisesti evakkokodeissa "neuvoja oli odotettu vieras ohjeineen ja neuvoineen", kuten vasta ilmestyneessä Marttojen toimia -elokuvassa silloin osuvasti kerrottiin.
Tarvikkeista oli pulaa niin sota-aikaan kuin sitä seuranneena jälleenrakennusaikanakin. Martat yrittivät omalta osaltaan lievittää pulaa välittämällä tarvikkeita, joita oli mahdollista saada myyntiin tai jaettavaksi.
Kuvan siemenpussi on marttojen tekemä. Yhdistykset tai piirit hankkivat siemeniä isoja määriä, ja ne pussitettiiin marttailloissa tai kodeissa myyntiä varten. Näin saatiin maaseudullekin erikoisempia siemeniä.