Siirtomartat

Jatkosodan jälkeen molemmat luovutetun Karjalan alueella toimineet marttapiiriliitot jatkoivat toimintaansa. Toimistoistaan piirit palvelivat omia yhdistyksiään koko Suomen alueella.

Viipurissa aiemmin toiminut Karjalan Marttapiiriliitto perusti toimistonsa vuonna 1944 Helsinkiin, jossa sen nimeksi vähitellen muodostui Siirtomarttojen Eteläinen piiriliitto. Piiriliiton omistama talouskoulu sijoittui ensin Poriin ja sieltä vuonna 1949 Lappeenrantaan. Piiriliitolla oli tuolloin jäsenyhdistyksiä 68, kerhoja 331 ja marttajäseniä lähes 16 000.

Laatokan Karjalan Marttapiiriliitto, myöhemmin Siirtomarttojen Pohjoinen Piiriliitto toimisto siirtyi Viipurista Jyväskylään. Sen toimialueen martat päätyivät evakkoon pääosin Savoon ja Pohjois-Karjalaan.

Heti sodan jälkeen luovutetun alueen piiriliittojen henkilökunta neuvojista huoltoemäntiin määrättiin siirtoväen majoitus- ja muonitustehtäviin. Heidän tuli huolehtia erityisesti lapsista, vanhuksista ja sairaista. Myöhemmin henkilökunta otti tehtäväkseen siirtoväen tavaroiden kuivattelun ja muunlaisen pelastamisen 466 eri varastorakennuksessa. Tässä työssä oli mukana myös Etelä-Saimaan Marttapiiriliiton (nykyisin Etelä-Karjalan Martat) työntekijät.

Piirit jatkoivat työtään keskittyen erityisesti uudisrakentamisen mukanaan tuomiin erityispiirteisiin. Keskeisenä tehtävänä oli erityisesti puutarhojen perustaminen. Muu osa neuvonnasta painottui pula-ajan ruuanvalmistukseen ja käsitöiden opettamiseen. Opeteltiin tuunaamaan, vaikka sitä sanaa ei tuolloin käytettykään. Työtä hankaloitti neuvottavien yhdistysten hajautettu sijainti ja pitkät matkat yhdistyksistä piiriliittojen toimistoihin Jyväskylään ja Helsinkiin. Kun konsulentti lähti Jyväskylästä esimerkiksi Pohjois-Karjalaan, oli hän neuvontamatkallaan kerralla vähintään viikon. Yhdistyksillä oli kuitenkin tuohon aikaan vielä omia tai naapuriyhdistyksen kanssa yhteisiä neuvojia, joten täysin neuvojitta ei yhdistyksissä silloinkaan oltu.

Eteläinen Piiriliitto lakkautettiin vuonna 1952, jolloin sen yhdistykset sulautuivat uuden kotipaikkansa piiriliittoihin. Koska lakkautetun piiriliiton alaisuudessa olleet yhdistykset olivat pääosin Etelä- ja Länsi-Suomessa, jaettiin samaan aikaan Hämeen-Satakunnan Marttapiiriliiton alue kolmeen osaan ja perustettiin Etelä-Hämeen ja Satakunnan Marttapiiriliitot.

Pohjoista Piiriliittoa ei missään vaiheessa varsinaisesti lakkautettu, vaan se jatkoi toimintaansa vuonna 1958 uudella toiminta-alueella Mikkelissä uuden nimen, Savo-Karjalan Marttapiiriliitto ry (nykyisin Etelä-Savon Martat ry), turvin.

Kirsi Vesterbacka