Vuosikymmenen teemat

Sota-aikana martat suuntasivat toimintansa ajan vaatimiin kohteisiin ja torjuivat pulaa. Välirauhan solmimisen jälkeen aloitettiin elintarvikepulaa helpottava vihannesviljelykamppailu sekä ruoaksi kelpaavien luonnontuotteiden kerääminen. Heti sodan päätyttyä alkoi jälleenrakennus. Niukkoina aikoina Marttojen neuvot olivat tarpeen.

19401941  Sotavuosi

Yleisöä kuuntelemassa sieniesitelmää 1941 Varsinais-Suomen Marttapiiriliitto.Sota muutti Marttojen suunnitelmat. Yleisaiheeksi vuosiksi 1940–1941 suunniteltu talousvuosi jäi taustalle ja Martat keskittyivät yhteiskunnan ja viranomaisten asettamiin vaativiin tehtäviin. Piiriliitoilla ja yhdistyksillä oli edustajansa vapaaehtoista huoltotyötä ohjaavan Vapaan Huollon elimissä ja toimihenkilöt olivat maakuntansa ja kuntansa Vapaan Huollon sihteereinä. Järjestettyyn toimintaan tottuneet martat suuntasivat toimintansa siviiliväestön, siirtoväen ja rintamalla olevien sotilaiden tukemiseen. Tavanmukaiseen yhdistystoimintaan ei juuri liiennyt aikaa.

Siviiliväestön avustustoimintaan martat osallistuivat valmistamalla yli 16 000 kappaletta naisten ja lasten vaatteita. Tällä vähäosaisten kotien avustustoiminnalla oli suuri merkitys kotirintaman vahvistajana.

Martat tekivät lukemattomia työpäiviä osallistuessaan siirtoväen paikallisen huollon eri tehtäviin, mm. muonitukseen ja majoituksen järjestämiseen. Lisäksi yhdistykset järjestivät siirtoväelle kursseja ja ohjelmallisia marttailtoja maksuttomine tarjoiluineen.

Martat osallistuivat myös sotilaskotityöhön. Laatokan Karjalan Marttapiiriliitto perusti Suomen Sotilaskotiliiton alaisen Laatokan Karjalan Sotilaskotiyhdistyksen. Sen 47 paikallisasemasta parikymmentä oli sotilaskoteja, loput kanttiineja. Martat valmistivat sodassa taisteleville miehille lähes 57 000 vaatekappaletta, 9 000 kappaletta vuodevaatteita ja 1 000 paria tallukoita. Lisäksi martat järjestivät sotilaille ohjelmallisia tilaisuuksia etenkin syrjäseuduilla, missä muita virkistysmahdollisuuksia ei ollut.

Pula-aika leimasi kaikkea sota-ajan neuvontaa. Ruokatalousneuvonnassa pidettiin havaintokursseja ja havaintoesityksiä, koska elintarvikepula esti pitempiaikaisten kurssien pidon. Aiheina olivat pula-ajan ruoat ja leivonnaiset, piirakat, kalaruoat, voin korvikkeet ja erilaiset kasvisruoat ja luonnontuotteet. Syksyllä tehtiin sieni- ja marjaretkiä sekä järjestettiin sienipäivä ja näyttelyitä. Marttaliitto julkaisi Saimi Latosen Pula-ajan ruokaohjeita. Yhdessä Pienviljelijäin Keskusliiton kanssa julkaistiin Maiju Gebhardin ja Aliisa Katteluksen Miniän mainioita ja 63 muuta hyvää perunasta ja Helsingin Marttayhdistys julkaisi kirjasen Mitä nyt ruoaksi. Sekä Marttaliiton että liiton aloitteesta vuonna 1941 perustetun Kotitalouskeskuksen julkaisemat opaskirjaset tekivät kauppansa. Oppaista otettiin 10 000–40 000 painokset, Miniän mainioita painettiin 100 000 kappaletta.

Kodinhoidon neuvonta keskittyi puhdistusaineisiin ja -välineisiin. Koska saippua oli kortilla ja muitakin puhdistusaineita ja -välineitä oli niukasti, tarvittiin toimivia kotikonsteja. Vuoden 1940 suosituin kurssi oli saippuanteko, myöhemmin myös puhdistusvälinekurssit kokosivat väkeä. Marttaliitto julkaisi neuvonnan tueksi Ella Kitusen, Helmi Liimataisen ja Kirsti Hirvensalon kirjoittaman oppaan Miten pesen ja puhdistan.

Puutarhaneuvonnan suurin haaste oli viljelyspalstojen hankkiminen etenkin siirtoväelle ja asutuskeskusten maattomille perheille, samoin siemenien ja taimien välitys sekä palstojen hoitoon ohjaaminen. Vihannesviljelykamppailun iskulauseena oli "puoli kiloa vihanneksia henkeä kohden päivässä".

Näyttelytoiminta jatkui sota-aikanakin. Helsingin Marttayhdistys järjesti yhdessä Marttaliiton kanssa "Koti ja pula-aika" näyttelyn, jossa oli 25 isokokoista taulua. Näyttelyssä käsiteltiin ruokataloutta, kodinhoitoa, puutarhanhoitoa ja terveydenhoitoa. Helsingistä näyttely lähti kiertämään eri puolille maata.

Sotavuosina tapahtui

  • Helsingin Marttayhdistyksen neuvonta-asema perustettiin syyskuussa vuonna 1941 Marttakoululle.  Vuoteen 1944 mennessä asemia oli perustettu myös Kuopioon, Jyväskylään, Kokkolaan ja Joensuuhun. Neuvonta-asemalla toimi puhelinneuvonta ja sieltä saattoi käydä myös henkilökohtaisesti kysymässä neuvoja. Asema oli päivittäin auki 4-5 tuntia. Asemilla myytiin opaskirjasia ja välitettiin kaavoja, malleja ja muuta neuvonta-aineistoa. Neuvonta-asemat järjestivät myös kursseja ja ohikulkijat saattoivat tutustua näyteikkunanäyttelyihin. Helsingin asema opasti perheenemäntiä tori-aikana myös kauppahallissa.
  • Käsityöneuvonnan teemat "vanhasta uutta" sekä parsiminen ja paikkaaminen
  • Kotitalousmerkkivaatimukset partiotytöille ja pikkumartoille
  • Piiriliittojen konsulenteille minimipalkat
  • Tietopuolinen marttatutkinto: Ravinto-oppi
  • Käytännöllinen marttatutkinto: Siivoustyöt

1942   Pulantorjuntavuosi

Tallukoita Jyväskylän tallukkakursseilta. Ennen wanhaan kodeissa osattiin valmistaa useita eri kenkiä itse. Tuttujen virsujen ja lipokkaiden ohella tehtiin mm. tallukoita ja puukenkiä. Pula-aikoina martat ovat elvyttäneet tätä perinnettä.Viljelyspalstojen hankkiminen, siementen ja taimien välitys sekä viljelijäperheiden neuvonta jatkuivat. Vuonna 1942 palstoja oli yli 27 000. Näin mittava toiminta ei olisi onnistunut ilman neuvojia, joten Suomen Huollolta omatoimisuuden lisäämiseen suunnatut määrärahat tulivat suureen tarpeeseen. Palstaviljelyä helpotti myös amerikansuomalaisilta saatu siemenlähetys, josta riitti jaettavaa useammalle kymmenelle tuhannelle huoltoperheelle. Taimia martat kasvattivat yhteisissä taimilavoissa ja lannoitteita ja työkaluja hankittiin yhteisostoina.

Jalkineista oli huutava pula. Martat järjestivät jo vuonna 1940 "tallukkahyökkäyksen", jota johtamaan liitto palkkasi kolme tallukan teon osaavaa kotitalousneuvojaa. Neuvojat pitivät jokaisen piiriliiton alueella 3–4 kurssia ja kurssin käyneet opettivat tallukantekoa jo samana vuonna 214 kurssilla yli 4 000 martalle. Neuvonnan tehostamiseksi liitto järjesti kilpailun, jonka voittaja melliläläinen Sohvi Nurminen palkattiin keväällä 1942 liiton ylitallukkamestariksi. Hänen johdollaan pidettiin eri puolilla maata tallukkamestarikursseja. Vuosina 1940–1944 kursseja pidettiin 1 460 ja tallukkaopissa oli kaikkiaan 24 877 marttaa. Jalkineita valmistui 33 000 paria. Tallukoiden lisäksi tehtiin tohveleita ja puukenkiä.

Syksyillä 1943 julistettiin uusi kilpailu kotitekoisten jalkineiden valmistuksesta. Kilpailuun saapuneet tallukat ja tohvelit olivat moitteettomia, mutta puukengissä oli raadin mielestä toivomisen varaa. Laatutietoiset martat julistivat vielä puukenkäkilpailunkin ja vuonna 1945 tulokset olivat jo huomattavasti paremmat.

Teemavuonna tapahtui

  • Tietopuolinen marttatutkinto: Viena-Aunus -kirja
  • Käytännöllinen marttatutkinto: Vaatteiden hoito
  • Marttojen laulukirjasta ilmestyi 3. painos
  • Kotitalouskeskuksen julkaisut jäsenjärjestöjen käyttöön: Kahvikullan korvikkeita, Köydet kotoisista aineista, Lämmintä jalkaan, Pellava, Sienet ja sieniherkut, Särvintä suoraan luonnosta.

Sisäkuvan Suomussalmen Haukiperän marttakanttiinista, joka jatkoi toimintaa koko sodan ajan.1943   Omavaraisvuosi

Pula-ajan teemat neuvonnassa jatkuivat samalla tapaa kuin edellisinä vuosina. Karjalan alueen marttayhdistyksissäkin oli päästy taas normaalimpaan toimintaan, kun kodit aloivat olla jäleen asumiskelpoisia, vaikka kaikesta olikin pulaa. 

Teemavuonna tapahtui

  • Lucina Hagman täytti 90 vuotta
  • Puutarhasuunnitelmia tehtiin 534 kpl
  • Tietopuolinen marttatutkinto: Suomen suvun kirja
  • Käytännöllinen marttatutkinto: Kotoisten puhdistusvälineiden valmistaminen
  • Kotitalouskeskuksen julkaisut jäsenjärjestöjen käyttöön: Pula-ajan leivonnaisia, Olkitöitä, Tallukoita ja käsineitä kankaasta, Tohveleita ilman lestiä

 1944   Vaatetusvuosi

Karjalaisperheitä evakossa Turussa.

Pula-ajan teemat neuvonnassa jatkuivat samaan tapaa kuin edellisinä vuosina. Loppuvuodesta neuvojien ja konsulenttien ajasta meni taas osa evakoiden muonitukseen ja sijoitukseen liittyvissä toimissa. Kaikesta oli pulaa, sillä osa evakoiden tavaroista oli matkalla ja osa pilaantunut odottaessaan jatkokuljetusta rautatieasemilla. Marttoja kehotettiin käymään evakoiden kokoontumispaikoilla tutustumassa ja avustamassa mahdollisuuksien mukaan. 

Teemavuonna tapahtui

  • Kuusi marttapiiriliittoa joutui alueluovutuksen kohteeksi
  • Siirtomarttatoiminta käynnistyi uudelleen
  • Tietopuolinen marttatutkinto: Suomen suvun kirja
  • Käytännöllinen marttatutkinto: Kehruu ja kasvisvärjäys
  • Kotitalouskeskuksen julkaisut jäsenjärjestöjen käyttöön: ½ tunnin keittokirja, Kaislatöitä, Tohveleita ja puukenkiä, Yhden padan aterioita

1945   Jälleenrakennusvuosi

Kasvimaita perustettiin sinne, mistä maata vain löytyi, sillä ruuasta oli pulaa. Martat saivat lahjoituksena paljon siemeniä eri lähteistä. Ne lahjoitettiin alueille, joissa oli kipein tarve päästä taas elämän alkuun.Käytännön neuvonta kohdistettiin erityisesti niihin väestöryhmiin, jotka rakensivat sodan jälkeen itselleen uusia koteja sekä nuorten vastaperustettuihin koteihin. Morsiamille ja nuorikoille järjestetyt 2–3 viikon pituiset morsiuskurssit saivat ennen näkemättömän suosion. Kursseille osallistui 116 paikkakunnalla 5 000 nuorta naista.

Ruokatalousneuvonnan haasteena oli väestön heikko ravitsemustilanne. Elintarvikepulan takia jouduttiin edelleen kehittämään uusia korvikkeita. Marttojen neuvontaa tuki suuresti Kotitalouskeskuksen tutkimus- ja kokeilutoiminta, joka teki mm. selvityksiä valkuaispitoisista teollisuustuotteista ja leivinjauheista sekä säilykekokeita. 

Vaatetustilanne ei ollut vielä parantunut, joten edellisen vuoden ohjelmia jatkettiin. Käsityökursseille osallistui 12 500 marttaa. Vanhasta uutta -kurssit olivat suosittuja, mutta myös kutomakursseilla valmistui uusia tekstiilejä 1 500 kotiin. Suuri osa osallistujista oli siirtomarttoja, joten kurssien merkitys oli suuri. Oppaana kursseilla oli Kotitalouskeskuksen julkaisema Hulda Kontturin kirjoittama Nykyhetken kankaita.

Puutarhaneuvonnassa ruoantuotanto oli edelleen keskeisenä aiheena. Uusia hedelmä- ja marjatarhoja perustettiin ja entisiä uusittiin. Myös vihannesviljelmiä laajennettiin. Uudiskoteihin tehtiin 350 puutarhasuunnitelmaa. Kotitalouskeskuksen julkaisema Katri Luostarisen kirjoittama Kukkiva pihamaa tuki jälleenrakennusneuvontaa.

1946   Kotipuutarhavuosi

Puutarhasuunnitelmia tehtiin uusia kotipihoja varten. Tavoite oli saada puutarha kuntoon samaan aikaan kuin talo. Oheinen pihan pienoismalli on Paraisten Emäntäpäiviltä 1953, mutta kuvastaa hyvin pihasuunnittelua yleensäkin. Mallin on tehnyt  puutarhakonsulentti Helvi Pyhäranta.Kotipuutarhojen jälleenrakentaminen katsottiin niin tärkeäksi asiaksi, että se nostettiin vuoden yleisteemaksi. Iskulauseena oli "puutarhasuunnitelma rinnan rakennussuunnitelman kanssa". Vuoden aikana tehtiin uusia koteja rakentavalle siirtoväelle 604 puutarhasuunnitelmaa ja sen lisäksi tehtiin suunnitelmia vanhojen puutarhojen uudistamiseksi. Tavoitteena oli tuottava, mutta vähätöinen puutarha.

Puutarha-aiheisia esitelmiä pidettiin toista tuhatta, minkä lisäksi järjestettiin 330 kurssia. Aiheina olivat puutarhan perustaminen, marjapensaiden ja omenapuiden leikkaus, komposti, lavat ja kasvinsuojelu. Kotitalouskeskuksen julkaisemat Katri Luostarisen ja Terttu Ketosen kirjoittama Kodin hedelmätarha, V.B. Lehtolan ja Niilo Vappulan kirjoittama Hedelmä ja marjaviljelysten tärkeimmät kasvintuhoojat ja niiden torjuminen sekä Anna-Liisa Rosaksen ja Anni Kirjalaisen Huonekasveja tukivat kurssitoimintaa.

Kilpailutoiminta aloitettiin 43 yhdistyksessä. Yhdistykset saivat valita aiheet vapaasti, joten martat kilpailivat mm. puutarhan perustamisessa, puutarhan kunnostamisessa, pihanhoidossa, tuhkanhoidossa, makin- ja kompostinhoidossa sekä eri kasvein viljelyssä.

Kotitalouskeskuksen 8 erilaisen näyttelyryhmän avulla järjestettiin 268 näyttelyä. Kaikki näyttelyt kiersivät koko vuoden ajan paikasta toiseen. 

Teemavuonna tapahtui

  • Marttatyttöjen Partioliiton marttatyttöohjaajakurssit Suomen Partiotyttöjärjestön kanssa
  • Marttatyttöjen Partioliiton leirit
  • Tietopuolinen marttatutkinto: Suomen talonpoika kautta aikojen
  • Käytännöllinen marttatutkinto: Säilykkeiden valmistus
  • Kotitalouskeskuksen julkaisut: Huonekasveja, Hedelmä- ja marjaviljelysten tärkeimmät kasvintuhoojat ja niiden torjuminen
  • Kaulusmalleja

1947 Villavuosi

Kehräyksestä järjestetiin työnäytöksiä ja kilpailuja. Tämä kuva on Varsinais-Suomesta.Sodan aikaisen tekstiilipulan ansiosta villan arvo ja arvostus oli korkealla. Suomalaisen villan mahdollisuudet olivat maailmamarkkinoillakin hyvät. Marttaliitto tarttui tilaisuuteen ja otti tehtäväkseen lisätä tietoa ja taitoa villa-asioissa. Villavuoden aikana opeteltiin keritsemistä, lajittelua, kehräämistä, sukkien neulomista ja villavaatteiden pesua. Myös villapäivät esitelmineen ja näyttelyineen kuuluivat ohjelmaan. Helsingin Marttayhdistys näytti toisille mallia järjestämällä kotikutoisten pukujen muotinäytöksiä, joita sittemmin järjestettiin myös maaseutukaupungeissa. Vuoden suuri tapahtuma oli villapituuskilpailu, johon osallistui 80 lampaankasvattajaa.

Teemavuonna tapahtui

  • Kultaisten ansiomerkkien jakoperusteet tarkistettiin
  • Tietopuolinen marttatutkinto: Maan antimet
  • Käytännöllinen marttatutkinto: Kehruu ja kasvisvärjäys
  • Marttojen omat Koti on yhteiskunnan perusta -arpajaiset
  • Kotitalouskeskuksen julkaisut: Villa emännän kädessä, Käsinemalleja, Kodin hedelmätarha, Maukasta ruokaa hevosenlihasta, Maakunnallisista ateria-ajoista ja niiden vaihteluista, Miten usein maakunnissa leivotaan?

1948   Nuorisovuosi

Marttatytöillä oli sekä omaa toimintaa että yhteistä toimintaa aikuisten marttojen kanssa. Tässä menossa juoksukilpailut.Jälleenrakennuskauden neljäs vuosi oli Nuorisovuosi. Tavoitteena oli kiinnittää marttojen huomio liiton nuorisotoimintaan. Nuorisotoiminnalla huolehdittiin jälkikasvusta, mikä katsottiin sekä kotien että marttojen kannalta tärkeäksi asiaksi, turvataanhan nuorisotyöllä myös järjestön toiminnan jatkuvuus. 

Marttayhdistysten 1920-luvulla perustamien maatalouskerhojen lopetettua toimintansa yhdistykset perustivat vuodesta 1935 alkaen pikkumarttakerhoja. Sota-aikana pikkumartat toimivat samaan tapaan kuin isotkin martat. Vuonna 1944 liitto palkkasi nuorisotoiminnanohjaajan johtamaan pikkumarttatoimintaa. Vuonna 1944 pikkumartat ottivat nimekseen marttatytöt ja seuraavana vuonna perustettiin Marttatyttöjen Partioliitto. Nuorisovuoden lopussa marttatyttöosastoja oli 58 ja marttatyttökerhoja toimi 90 yhdistyksessä. Yhteensä marttatyttöjä oli 3 132.

Marttatytöille järjestettiin käytännön kursseja ja havaintoesityksiä nuoria kiinnostavista aiheista. Opettajina olivat konsulentit, neuvojat ja tyttöjen osaavat äidit. Martatytöt pitivät kokouksia, järjestivät juhlia ja avustivat isoja marttoja.

Teemavuonna tapahtui

  • Järjestettiin Partiotyttöjen III-luokan merkkisuoritusten ohjaajakurssit
  • Tietopuolinen marttatutkinto: Lapsuusiän ongelmia ja Lapsia arkielämässä
  • Käytännöllinen marttatutkinto: Kehruu ja kasvisvärjäys

1949   Juhlavuosi

Tehokas alakulmakaappi Enso-keittiössä. Martoilla oli käytössä pienoismallit näistä kaapeista, joiden avulla voitiin kodeissa suunnitella asianmukainen keittiökaapisto. Kuva Aarne Pietinen 1950.Neuvontatyön ohjelmassa oli kodin juhlien järjestäminen. Suosituilla Kotijuhlakursseilla annettiin ohjeita kaikkiin kodin juhliin ristiäisistä hautajaisiin. Ruokatalousneuvonnan sisältönä oli juhlatarjoilu, jota ohjattiin terveellisempään suuntaan. 

Piiriliitot järjestivät kahden viikon pituisia Emäntäkursseja, joilla opiskeltiin ruokataloutta, kodin puhtaanapitoa, käsitöitä ja karjataloutta. 

Kodit siistiksi kilpailun avulla tehostettiin kodinhoidon neuvontaa. Monipuolisessa ja perusteellisessa kilpailussa opittiin oikeat työtavat käytännöllisillä työvälineillä ja koneilla. Uusiin koteihin suunniteltiin keittiön ja tupakeittiön sisustuksia. Huomio kiinnitettiin erityisesti säilytyspaikkoihin.

Puutarhanhoidon neuvonnassa keskityttiin kotien puutarhojen suunnitteluun ja laajaan kilpailutoimintaan.  

Teemavuonna tapahtui

  • Marttaliiton 50-vuotisjuhla järjestettiin Messuhallissa 12.6.1949
  • Marttaliiton ja Finlands svenska Marthaförbundin yhteinen iltajuhla oli Messuhallissa 12.6.
  • Marttaliitto sai oman lipun lippu marttapiiriliittojen lahjana
  • Marttaliittojen juhlanäyttely järjestettiin Suomalaisessa Yhteiskoulussa 11.–14.6.
  • Perhelisäperheiden neuvonta alkoi.
  • Pidettiin Martta-arpajaiset
  • Vuositeemaan ja neuvontaan liittyviä esitelmiä painettiin ja monistettiin myyntiartikkeleiksi
  • Julkaistiin Manja Haltian kirjoittama Marttatoiminta 1889–1949.
  • Elli Saurio ja Aho-Soldan toim.: Marttojen toiminta -kuvateos ilmestyi.