Vuosikymmenen teemat

Vuosikymmenen alussa neuvonnassa keskityttiin taloudenhoitoon.

1950–1952   Kodin talousvuosi

Terveyteen kuuluu myös virkistäytyminen ja retket jos mitkä, ovat virkistäviä. Marttojen retkeily kasvoi. Koska oltiin säästäväisiä, pyrittiin vierailuilla käyttämään mahdollisimman paljon muiden marttayhdistysten palveluita. Lounas ja kaupunkiopastukset tilattiin usein paikallisilta martoilta. Kuvassa varsinaissuomalaisia marttoja retkellä Kurussa 1957.Sodan jälkeen elämä alkoi vakiintua. Kotitalouksissakin oli näkyvissä uuden ajan aiheuttamia vaatimuksia, mutta myös taloudellisia vaikeuksia. Kodin talouden ohjaaminen oli saatava uusille urille. Neuvonnassa keskityttiin taloudellisuuteen ajan, energian ja rahan käytössä. 

Neuvontaohjelma aloitettiin kiinnittämällä huomiota perheenemännän kaikkiin työsuorituksiin niin keittiössä, kodinhoidossa kuin puutarhassakin. Taloudellisen työnteon ohjaus oli myös tyttöjen ohjelmassa. Ruokatalousneuvonnassa opetettiin ruoanvalmistusta ja siinä tarvittavien työvälineiden tehokasta käyttöä. Myös ruoka-aineiden kemialliseen koostumukseen, ravintoarvoon ja taloudellisuuteen kiinnitettiin huomiota. Kodinhoidossa korostettiin puhtautta terveydenhoidollisesta, käytännöllisestä, taloudellisesta ja esteettisestä näkökulmasta ja opastettiin oikeisiin työmenetelmiin. 

Vuoden 1951 ohjelman pääpaino oli sisustuksessa. Aiheina olivat uuden kodin sisustus ja entisten huonekalujen ja tekstiilien kunnostus ja hoito. Suosituin aihe oli keittiön sisustus, mutta ohjelmaan kuuluivat myös sauna, pesutupa sekä kellarikomerot ja muut säilytsyspaikat.

Marttaliitto julkaisi vuonna 1950 tekstiilikilpailun. Kilpailijat valmistivat ikkunaverhot, maton ja huonekalukankaan valitsemaansa huoneeseen. Vaativaan kilpailuun osallistui 60 ryhmää, joista 21 palkittiin.

Sisustusvuoden kohokohta oli Lappeenrannassa kesäkuussa 1951 pidetty kodinsisustusnäyttely, jossa kilpailutyöt esiteltiin. Näyttelyssä oli Marttaliiton suunnittelema tupakeittiö, SOK:n sisustama maalaiskodin kamari ja kaupunkilaisten pienkoti, jonka olivat kalustaneet Enso Gutzeit ja Asko.  Esillä oli myös taideteollisen oppilaitoksen oppilaiden sisustussuunnitelmia. Keski-Suomen Martoilla oli oma sisustusnäyttelynsä Jyväskylässä ja useat piirit esittelivät kodin sisustusta havaintoryhmin maatalousnäyttelyissä.

Vuonna 1952 keskityttiin kodin rahavarojen taloudelliseen käyttöön. Koska suurin osa rahavaroista kului ruokaan, perheenemännille opetettiin kotitalouden kustannuslaskentaa ja kustannusten jakautuman tarkkailua. Neuvonta innosti monia marttaemäntiä myös kotitalouden kirjanpitoon.

Piiriliittojen vuosikokouksissa, emäntäpäivillä ja kesäjuhlissa sekä muissa marttayhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa esiteltiin erilaisia näyttely- ja havaintoryhmiä. Kodin talouden kolmena vuonna näyttelyihin tutustui 535 377 henkilöä.

Teemavuosina tapahtui

1950

  • Sodan aikana alkanut huoltoemäntien toiminta jatkui eräiden piriiliittojen alueella. Huoltoneuvonnan piiriin kuului vielä vuonna 1950 13 335 sodan takia vaikeuksiin joutunutta perhettä. Koteihin tehtiin vuoden aikana 23 873 neuvontakäyntiä, kursseille osallistui 78 732 henkilöä ja viljelypalstan ja puutarhaneuvontaa sai 2 209 perhettä. Marttaliitto sai toimintaan taloudellista tukea Suomen Huollosta.
  • Edustajakokouksen ohjelmassa Joensuussa Elli Saurion esitelmä ”Kotitalous tieteenä”
  • Pitopöytänäyttely, jossa esiteltiin oriveteläinen pitopöytä 1850-luvulta, veteliläinen pitopöytä 1880-luvulta, liperiläinen hautajaispöytä 1890-luvulta ja suojärveläinen pääsiäispöytä 1910-luvulta.
  • Järjestettiin Martta-Yllätys suurarpajaiset
  • Käytännön marttatutkinto: Taloudelliset kotitalous- ja puutarhatyövälineet ja niiden säilytystilat
  • Taulukkosarjat: 1) ruoka-aineiden ravintopitoisuus, 2) hyvä ruokavalio ja 3) puutarhatuotteiden käyttö ja säilytys -taulukot
  • Näyttelyryhmät: 1) käytännölliset ja hyvät keittiötyövälineet, 2) keittoastiat sekä puhdistustyökalut, 3) puutarhatyökaluja, 4) Ajattomia pukuja, 5) Puhdistustyövälineet ja 6) Matkatavaroiden pakkaaminen.
  • Neuvontapäiviä järjestettiin yhteistyössä Puutarhaneuvonnan Yhteistoimikunnan kanssa. 
  • Näyttelyissä oli puutarhaneuvonta-asemia, joissa vieraili 11 000 henkilöä
  • Puutarhasuunnitelmia tehtiin 1 199 kpl.

1951

  • Marttatutkinnot päättyivät
  • Kaksi piiriliittoa sai rajaseutuneuvonta-avustusta
  • Julkaistiin Yhdistysoppaan neljäs uusittu painos
  • Olympialaiset toteutuivat vihdoin 1952. Marttoja toimi monissa tehtävissä. Kuvassa Helsingin Marttayhdistyksen kahvila valmiina vastaanottamaan vieraita Hesperian puistossa. Taustalla Hesperian huvila, jossa toimi tuolloin marttojen talouskoulu.Valmistauduttiin vuoden 1952 olympialaisiin siivoamalla ja kunnostamalla ympäristöä sekä opiskelemalla kieliä. Helsingin Marttayhdistys järjesti syksyllä luento- ja havaintokurssit kotiinsa kisavieraita majoittaville perheenemännille. Helsingin ja Turun Marttayhdistykset osallistuivat kisavieraiden muonitukseen ja muonituksia järjestettiin myös Hämeenlinnassa ja eräillä muillakin paikkakunnilla. Kisavieraille esiteltiin kotitalousjärjestötoimintaa ja suomalaisia koteja. Erityisesti karjalaiskodit sekä suomalaiset käsityöt kiinnostivat vieraita.

1952 

  • Emäntälehti täytti 50 vuotta
  • Siirtomarttojen Eteläisen Piiriliiton toiminta päättyi
  • Yhdistystoimintakilpailu: jäsenmäärän lisäys, Emäntälehden tilausmäärä ja Martta-Yllätys-arpojen myynti
  • Rainat: 1) Tupia, tupakeittiöitä, ruokailu- ja oleskelupaikkoja, 2) Ikkunaverhot ja niiden asettelu, 3) Säilytys ja työskentelytilat, 4) Tapetti ja tapetoiminen ja 5) Mitä tarjoan vierailleni.

1953   Terveysvuosi

Lampunvarjostinkurssit olivat suosittuja 1950-luvulla. Kuusassa kurssit pidettiin 1955.Terveysvuonna kiinnitettiin huomiota terveyden vaalimiseen ja sairauden ennaltaehkäisyyn. Piirit järjestivät esitystilaisuuksia, joissa asiantuntijoina oli lääkäreitä, terveyssisaria ja sairaanhoitajia.

Ruokatalousneuvonnan aiheina olivat erikoisruokavaliot. Kurssiohjelmassa oli pienten lasten, koululaisten, odottavien äitien ja vanhusten ruoka.

Kodinhoidon aiheena oli vuode. Kaikilla perheenjäsenillä ei vieläkään ollut omaa vuodetta. Martat opastivat vuodevaatteiden hankinnassa ja vuoteen hoidossa. Edustajakokouksessa oli esillä vuode- ja vuodeliinanäyttely. Myös piireillä oli omat vastaavat näyttelynsä. 

Puutarhanhoidon neuvonnan aiheina oli vihannesten, marjojen ja hedelmien tehostettu viljely sekä sadon säilytys.

Teemanvuonna tapahtui

  • Pohjoismaisen Emäntäliiton kongressi järjestettiin Turussa, sen yhteydessä oli Vuode ja vuodevaatteet -näyttely
  • Marttojen retki Italiaan
  • Huoltoneuvontatoiminta päättyy
  • Puutarhaneuvonnan yhteistyötoimikunnan kautta saatiin avustusta puutarhaneuvontaan.
  • Marttaliitto oli mukana Teollisuuden ja kotitalouden yhteistyövaliokunnassa.
  • Marttaliiton tyttötoimikunta perustettiin.
  • Vuoden lopussa järjestössä oli 74 556 jäsentä.

 1954  Virkistysvuosi

Virkistysjuomakurssit Mikkelin Keskikaupungin martoilla 1954.Virkistysvuonna kiinnitettiin huomiota perheenemännän työ- ja vapaa-aikaan. Perheenemännän työpäivä oli tutkimuksien valossa pitkä ja raskas. Erityisen vaikeassa asemassa olivat työssäkäyvien ja pienviljelijäkotien perheenemännät, jotka ansiotyön ohella hoitivat kodin. Tavoitteena oli, että tietoa lisäämällä ja asenteita muuttamalla perheenemännän työaika saataisiin lyhennettyä, työtä kevennettyä ja vapaa-aikaa lisättyä. 

Neuvonnan aiheita olivat työn suunnittelu, entistä paremmat työvälineet ja koneet sekä keittiöiden ja muiden työpaikkojen uudelleen suunnittelu. Marttaliitto suunnitteli ja kokosi veitsisarjan, jota yhdistykset välittivät jäsenilleen, piiriliitot järjestivät kodinhoito- ja sisustuskilpailuja, jotka tuottivat ohjeita keittiöiden ja muiden työpaikkojen sisustamiseen. 

Marttaliiton suunnittelema näyttely Miten ja missä aterioit oli esillä kymmenellä paikkakunnalla. Näyttelyryhmillä havainnollistettiin myös puutarhan työ- ja oleskelupaikkoja sekä saunaa ja sen ympäristöä.

Vuoden aikana järjestettiin kirjoitus-, takkailta, ruoka- ja kahviliinakilpailu sekä virkistyspäiviä, lomakursseja ja retkiä. Ohjelmallisille retkille osallistui 38 801 marttaa. Marttaliitto julkaisi yhdistysten käyttöön asiantuntijoiden kirjoittamia vuoden aiheeseen liittyviä esitelmiä. Opintokerhoissa opiskeltiin vieraita kieliä, kaunokirjallisuutta, lausuntaa ja voimistelua ja yhdistykset perustivat lukurenkaita ja laulukuoroja.

Teemavuoden aikana tapahtui

  • Opetusministeriöltä saatiin avustus nuorisokasvatustyöhön.
  • Aloitettiin omatoimisuus- eli ketjukoulutustoiminta
  • Järjestettiin valtakunnalliset työmestaruuskilpailut, joiden ohjelmassa oli ruoanvalmistus-, leipomis-, silitys- ja kehruukilpailut sekä pyyheliinan valmistuskilpailu
  • Työvälinekilpailun tavoitteena oli viiden veitsen perustyövälineet joka kotiin. Tavoitteen saavutti 49 marttayhdistystä.
  • Toimihenkilöt tekivät opintomatkan Tanskaan, Saksaan ja Sveitsiin
  • Julkaistiin Marttatyttöjen lehti
  • Julkaistiin neuvonta-aineistot: Ruokavalion kuusi ryhmää ja Virkistysjuomia
  • Julkaistiin uskonnollinen kirja Pyhä liekki.
  • Vuoden aikana perustettiin 23 uutta marttayhdistystä ja jäsenmäärä lisääntyi 3 084 jäsenellä. Vuoden lopussa jäsenmäärä oli 77 640.

1955   Kasvatusvuosi

Lapsia oli paljon ja marttatyttöjen toiminta vetovoimaista. Ohjaajista vain oli pulaa. Kuvassa tyttöjä leirinuotiolla Kaustisilla 1950.Kasvatusvuonna ohjelma jakautui nuoriso- perhe ja järjestökasvatukseen sekä kotitalouden ammattikasvatukseen.

Vuonna 1953 perustetun tyttötoimikunnan määrätietoisen työn tuloksena kaikkiin piiriliittoihin saatiin tyttötoimikunnat. Piireissä toimi vuoden lopussa 216 tyttökerhoa sekä 17 tyttöosastoa, joissa oli yhteensä 4 550 jäsentä. Kerhoilla oli 24 kokoontumiskerran vuosiohjelma, joka julkaistiin neljä kertaa vuodessa ilmestyvässä Marttatyttöjen lehdessä.

Perhekasvatusohjelmassa pohdittiin perheenjäsenen keskinäisiä suhteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Marttapiiriliittojen järjestämällä 16 perhekasvatuskurssilla käsiteltiin kodin henkisen ja taloudellisen tasapainon edellytyksiä. 

Järjestökasvatusohjelma tutustutti jäsenten velvollisuuksiin ja -oikeuksiin sekä Marttajärjestön tehtäviin ja toimintamuotoihin. Piiriliitot järjestivät 13 järjestökasvatuskurssia. Järjestökasvatus tuotti tuloksia. Vuoden aikana perustettiin 17 uutta marttayhdistystä ja jäsenmäärä lisääntyi 4 405 martalla.

Kotitalouden ammattikasvatus tarjosi kotitalouden perusneuvontaa kaikille perheenjäsenille sekä ajankohtaista tietoa eri aloilta. Kurssitilastoissa näkyi edellisenä vuonna aloitetun omatoimisuuskurssitoiminnan vaikutus. Vuoden aikana järjestetyille 3 251 kotitalouskurssille osallistui 58 587 henkilöä.

Teemavuoden aikana tapahtui

  • Marttatyttöjen Partioliiton 10-vuotisjuhla järjestettiin
  • Puutarhasuunnitelmia tehtiin 543 kpl ja suunnittelija sekä johti että valvoi puutarhan perustamista.
  • Julkaistiin: Kasvisaapinen, Suunnittelua kotitaloustyöhön -opas ja Puutarhan yksityiskohtia -opas.
  • Vuoden lopussa järjestössä oli 82 045 jäsentä.

1956   Opintovuosi

Opintovuoden aikana marttayhdistyksiä tuettiin ohjelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ruokatalouden ja ravinto-opin opiskelun runkona toimi Hilkka Halkilahden kirjoittama Kasvisaapinen, jossa oli neljän marttaillan aiheeksi sekä teoriatietoa että ruoanvalmistusohjeita eri vuodenaikojen kasviksista. Martat valmistivat ruokia kotonaan ja niitä maisteltiin yhdessä marttailloissa.

Kotipuutarhaopintoiltojen runkona oli Anna-Liisa Myllymäen Puutarhan yksityiskohtia. Oppaasta riitti aiheita 4–6 marttaillaksi. Sirkka Koukin Suunnittelua kotityöhön -kirjasen avulla kotityöt jaettiin osatehtäviin, joita käsiteltiin tarkasti neljässä tai kuudessa perättäisessä marttaillassa.

Teemavuonna tapahtui

  • Marttojen 10-, 25- ja 50-vuotismerkit (perustuu jäsenyysvuosien määrään)
  • Marttatytön jäsenmerkki = 10-vuotismerkki
  • Kolme piiriä sai rajaseutuneuvontamäärärahan 
  • Pidettiin Martta-arpajaiset
  • Kymenlaakson Marttapiiriliitto järjesti kolmivuotisen kodinympäristön kunnostamiskilpailun
  • Turussa pidetty edustajakokous teki päätöksen Marttatalon rakentamisesta.
  • Vuoden lopussa järjestössä oli 84 716 jäsentä

1957  Rakennusvuosi

Marttatalon harjannostajaisia vietettiin 2.8.1957.Rakennusvuoden aikana martat yhdistivät voimansa ja rakennuttivat Marttatalon Alli Nissisen lahjoittamalle tontille Helsinkiin. Nissisen lahjoitus oli Marttaliitolle merkittävä asia.
Lisätietoja lahjoitusmahdollisuuksista nykyään

Rakennusvuoden ohjelman tavoitteena oli myös ihmisen henkinen rakentuminen. Rakentavan, myönteisen ihmisen merkitystä niin kodille, yhdistyselämälle kuin yhteiskunnallekin tuotiin esille marttojen avuksi toimitetuilla alustuksilla ja monilla muilla tavoilla.

Ruokatalousneuvonnan ja puutarhaneuvonnan aiheina olivat marjat ja hedelmät. Marttailloissa opiskeltiin edellisvuoden tapaan Hilkka Halkilahden Marja- ja hedelmäaapista ja Anna-Liisa Myllymäen kirjoittamaa Hoidamme marja- ja hedelmätarhaa -opasta.

Nuorisotyö kantoi hedelmää. Vuoden aikana perustettiin 47 uutta tyttökerhoa ja 500 uutta jäsentä liittyi marttatyttöihin. Vuoden lopussa tyttöjä oli 6 272.

Teemavuoden aikana tapahtui

  • Pidettiin keräys Marttatalon rakennusrahaston hyväksi.
  • Järjestettiin 10-ottelu yhdistysten arkistojen kohentamiseksi marttapiiriliittojen välisenä kilpailuna.
  • Julkaistiin Kotitaloutta marttatytöille -kirja.

1958  Ravitsemusvuosi

Vuoden nimikkoaiheeksi nostettiin marttajärjestön keskeinen teema, ravitsemus. Ohjelmassa tuotiin esille ruokatalouden suunnitelmallisuus. Tavoitteena oli taloudellinen, monipuolinen ja terveellinen ruokavalio sekä ruoanvalmistustöiden helpottaminen. Emäntälehti julkaisi jokaisessa numerossaan viikon ruokalistan valmistusohjeineen. Marttaliitto lainasi yhdistyksille lyhytfilmejä: Ruokavalion kuusi ryhmää, Harkiten helpommaksi ja Mahla syntyy. Raina Suositeltavia vihanneksia käsitteli sekä viljelyä että ruoanvalmistusta. Aterioista ja pöytäpuheista julkaistiin myös marttailtaohjelma.

Puutarhaneuvonnassa paneuduttiin satokauden pidentämiseen, sadonkorjuuseen ja varastointiin. Myös kodinhoidon teemana olivat varastot ja säilytyspaikat.

Henkistä ravintoa antoi Marttaliiton alustussarja Osaatko hiljentyä. Sarjassa käsiteltiin ympäristön vaikutusta mielenterveyteen, lepoa ja virkistystä sekä sopeutumista ympäristöön.

Teemavuoden aikana tapahtui

  • Marttatalon vihittiin käyttöön 16.5.1958
  • Siirtomarttojen Pohjoinen Piiriliitto jatkoi toimintaansa Savo-Karjalan Marttapiiriliittona.
  • Vuoden lopussa piiriliittoja oli 16. Jäsenmäärä lisääntyi 2 601 martalla. Vuoden lopussa jäseniä oli 89 268.

 

1959  Perinteiden vuosi

Koti 60 vuotta - ennen ja nyt  -näyttelyssä esiteltiin 1899 luvun ohella nykypäivää. Tässä pyykinpesuun liittyviä välineitä Hämeenlinna 1959.Perinteiden vuonna tutustuttiin kuusikymmentä vuotta vanhan järjestön toiminnan alkuvaiheisiin ja vuosikymmenten aikana syntyneisiin perinteisiin. Ruokatalousneuvonnassa esiteltiin rinnakkain perinneruokia ja uusia ruokia ja niistä laadittiin monipuolisia ja terveellisiä ruokavalioita, joihin jäsenet saivat tutustua Emäntälehden välityksellä. Neuvontaa tuki Onerva Hentusen Ateria-aapinen, joka oli Marttaliiton julkaiseman aapissarjan kolmas osa.

Puutarhaneuvonnan aiheena oli perinteisen nurmipihan perustaminen ja hoito. Myös kotoisten puiden, pensaiden ja kukkien käyttöä suositeltiin. Vuoden kasveiksi valittiin maustevihannekset ja mustaherukka. Perinnevuoden erikoisaiheena oli hautojen ja muistomerkkien hoito.

Marttayhdistysten iltoihin toimitettiin alustukset Perinteiden vuosi neljännen käskyn valossa, Suku koolla, Kansallispuvut ja Hiusten hoito.

Kuusikymmenvuotisjuhlan yhteydessä järjestettiin Hämeenlinnassa näyttely Koti 60 vuotta sitten. Esillä oli vuosisadan vaihteessa ja vuonna 1959 käytössä olleita työvälineitä, ruokailua, kodin sisustusta sekä koti, jossa uutta ja vanhaa oli kauniisti yhdistetty. Näyttely kiersi Hämeenlinnan jälkeen useimpien piiriliittojen alueella.

Yhdistyksissä vuosijuhlaa vietettiin Marttaliiton suunnitteleman ohjelman mukaan. Yksi ohjelmanumeroista oli kynttilän sytyttäminen jokaiselle Marttaliiton vuodelle. Tällä muisteltiin järjestön perustamista ja erityisesti Lucina Hagmania, joka sytytti naisiin innon toimia marttoina rinta rinnan yhteiskuntaa kehittäen ja kotien hyvinvointia nostaen.

Teemavuonna tapahtui

  • Perinteiden vuoden kolmiottelu yhdistystoimintakilpailuna
  • Julkaistiin valmis suunnitelma juhlaa varten Marttailta 60-vuotisen toiminnan merkeissä
  • Julkaistiin kuvaelma ”60 vuotta marttatyötä”
  • Vuoden aikana jäseniksi liittyi 2 601 uutta marttaa. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 89 268.