1960-luku
Elettiin marttatoiminnalta vilkasta aikaa. Yhdistykset kokoontuivat joka toinen viikko, jotkut jopa viikoittain, pidettiin kursseja ja vaikutettiin yhteiskunnallisiin asioihin. Marttojen jäsenmäärä kasvoi lähes 100 000 marttaan. Uutena aluevaltauksena liittoon palkattiin perhekasvatuskonsulentti hoitamaan perheitä koskevan neuvonnan suunnittelua.
Marttajärjestön jäsenmäärän kehitys 1907-2011. Isoimmillaan jäsenmäärä oli 1968 jolloin se oli 96 256. Yhdistyksiä ja kerhoja oli tuolloin 2 034, joten keskimäärin yksikköä kohden oli 47 marttaa. Vertailun vuoksi vastaava luku oli vuonna 2003 keskimäärin 31.Henkilöt
Kerttu HuituMarttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja 1971-1975, Marttaliiton valtuuston puheenjohtaja 1975-1983.
"Marttojen suuri tehtävä on vaalia kodin asiaa ja tuoda se esille toiminnallaan. "
Saara MikkolaMarttaliiton kunniapuheenjohtaja haastoi martat jakamaan yhteisten asioiden hoidossa tarvittavia tietoja ja taitoja
Hilkka HalkilahtiMarttaliiton toiminnanjohtaja 1957-1968. Hilkka Halkilahden toiminnanjohtaja-aikana rakennettiin Marttatalo Helsinkiin Uudenmaankadulle.
Manja HaltiaMarttaliiton kunniajäsen, pitkäaikainen toimihenkilö ja järjestön historiikkien kirjoittaja
Siiri GummerusMarttaliiton kunniajäsen, Etelä-Saimaan Marttapiiriliiton pitkäaikainen puheenjohtaja.
Hilkka KivinenMarttaliiton kunniajäsen, Uudenmaan Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja 1933-1953.
Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton valtuuskunnan jäsen ja Helsingin Marttayhdistyksen puheenjohtaja.
Aino PihanenMarttaliiton kunniajäsen, Itä-Hämeen Marttapiiriliiton ja Lahden talouskoulun kunniapuheenjohtaja
Marttaliiton kunniajäsen, laatokankarjalaisen marttatyön kantava voima.
Anni CleveMarttaliiton kunniajäsen, Kymenlaakson Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja, Vehkalahden Marttayhdistyksen kunniapuheenjohtaja.
Marttaliiton kunniajäsen, Kymenlaakson Marttapiiriliiton pitkäaikainen puheenjohtaja
Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton ja Varsinais-Suomen Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen sekä Turun Marttayhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja.
Marttaliiton kunniajäsen, Etelä-Karjalan Marttojen kunniajäsen
Marttojen jäsenmäärä oli suurimmillaan 1960-luvun lopussa, jolloin se oli 96 256. Elettiin aktiivista ja monipuolista marttatoiminnan aikaa. Toiminta kohdistui pääasiassa jäsenistöön. Ulkopuolisille tahoille järjestettiin hyvin vähän, jos ollenkaan kursseja tai muuta toimintaa. Toki marttaillat ja kurssit olivat kaikille avoimia, mutta useimmiten paikalle tulleet olivat jäseniä tai liittyivät sellaiseksi. Lähinnä vain ammattikurssit esimerkiksi kodinhoitajiksi aikoville, olivat varsinaisesti kokonaan järjestön ulkopuolisille tarkoitettuja.
Kun koti oli saatu kuntoon, oli aika ajatella laajempia asioita: ympäristön kauneutta ja siisteyttä sekä yhteiskunnan toimivuutta. Kun 1920-luvulla kampanjoitiin koulukeittoloiden puolesta, oli nyt esimerkiksi kodinhoitajien ja perhepäivähoidonohjaajien virkojen puolesta puhumisen vuoro.
Naisten kouluttautumisen kasvaminen näkyi myös marttojen toiminnassa. Enää ei tarvittu pitkiä kodinhoitamisen perusteita läpikäyviä kursseja vaan voitiin keskittyä henkisempien pääomien kasvatukseen: käytiin oopperassa ja taidenäyttelyissä, tutustuttiin kirjallisuuteen ja pidettiin runo- ja lukupiirejä.