Vuosikymmenen teemat

Kuusikymmentäluvulla neuvonnassa nousi esille asioista, jotka laajensivat kodin sisällä olevista asioista lähiympäristöön. Suunniteltiin pihapiiriä, siivottiin kyliä ja puistoja, pidettiin huolta omien lasten ohella myös päivähoitolasten hoitokysymyksistä jne. Keittiötä valtasi koneet: sähköhella alkoi olla tuttu suurimmalle osalle, jääkaappi ja sähkövatkain tekivät tuloaan koteihin ja eritoten maalaiskodeissa innostuttiin pakastimista. Kaikki tämä huomioitiin neuvonnassa.

1960 Harkinnan vuosi

Polvijärven marttojen kalakukkokilpailut 1960.Harkinnan vuonna korostettiin taloudellisia kysymyksiä, yhteisvastuuta ja vastuuta kanssaihmisistä. Yhteiskunnan kaupungistuessa Martat herättelivät vastuuta lähimmäisistä, naapuriapua ja vanhan hyvän ajan naapurisopua.

Piiriliitot järjestivät yhdessä pankkien kanssa taloudellisen kasvatuksen kursseja, joiden aiheina olivat osamaksukauppa, ruokatalouden osaamispulmat sekä säästäväisyys yksityisen ja koko kansa asiana. Yhdistystalouden kursseja järjestettiin yhdistysten ja kerhojen rahastonhoitajille. Sisustusneuvontaa varten tehtiin raina Harkittua viihtyisyyttä.

Puutarhaviljelyssä aiheena oli vihannesviljelyn koneellistaminen. Huonekasvien hankinnassa korostettiin harkintaa.

Teemavuonna tapahtui

  • Vahvistettiin ensimmäisen kerran toimintasuunnitelma myös seuraavalle vuodelle.
  • Järjestettiin Taloudellisen kasvatuksen kursseja: osamaksukaupan edut ja haitat.

1961 Vihannesvuosi

Vihannesvuoden leikkimielinen hattukilpailu, Mikkelin Keskikaupungin Martat 1961.Perinteistä ja harkinnasta palattiin kotitalousneuvonnan arkeen. Vihannesten ja käytön ja viljelyn neuvonta koettiin taas ajankohtaiseksi, olivathan suomalaisen ruokavalion suurimmat puutteet liiallinen kalorimäärä ja eräiden vitamiinien niukkuus. Vihannesten käytön lisäämiseksi vuoden yleisteemaksi otettiin vihannekset. 

Vihannestietoutta jaettiin kursseilla, havaintoesityksinä ja esitelmissä sekä Emäntälehden palstoilla. Keskeisellä sijalla oli myös pakastaminen ja pakasteiden käyttö. Onerva Hentunen ja Lea Kurki kirjoittivat opaskirjasen Salaattikasveja ja kasvissalaatteja. Neuvonnassa kiinnitettiin erityisesti huomiota siihen, että kussakin maakunnassa viljeltäisiin sekä tuttuja, hyvin menestyviä lajeja että uusia vihanneksia.

Kodinhoidon neuvonnan teemana oli kodinsisustus ja erityisesti huonekalut, värien käyttö, ikkunat ja ikkunaverhot. Piiriliitot järjestivät marttakodeille kilpailuja keittiön, siivouskomeron ja pesupaikan kunnostuksesta.

Henkisen ohjelman keskeisiä aiheita olivat tasapainoinen ihminen, kotoinen kielenkäyttö ja raitis elämänmyönteisyys. Aiheista toimitettiin painetut alustukset marttailtoja varten.

Teemavuonna tapahtui

  • Yhdistystoimintakilpailu: marttayhdistykset
  • Nuorisotyötoimikunta
  • Julkasitiin Yhdistysoppaasta V uusittu painos
  • Julkaistiin hartauskirja Pyhä Liekki II  
  • Julkaistiin Äänilevy Kantaatti ”Kylväjät”, Marttahymni ja kansanlauluja

1962 Konevuosi

Marttojen konenäyttely kiersi ympäri maata ja esitteli erilaisia kodinkoneita 1962.Viisi- ja kuusikymmenlukujen vaihteessa kodin koneiden määrä lisääntyi nopeasti. Kotitalouskonemarkkinoilla oli runsaasti valinnanvaraa ja kotimaiset ja ulkomaiset tuotteet kilpailivat keskenään. Kuluttajat tarvitsivat tietoa siitä, onko uuden koneen hankkiminen paras ratkaisu, vai voisiko työpaikkoja uusimalla ja työtapoja muuttamalla säästää enemmän aikaa ja voimia. Kun koneen hankita osoittautui tarpeelliseksi, Marttaliiton konsulentit ja neuvojat auttoivat marttoja valitsemaan laajasta valikoimasta parhaat mahdolliset kodinkoneet ja konemerkit.

Konevuoden keskeinen neuvontamuoto oli Harkiten kodinkoneita -näyttely, jonka Marttaliitto toteutti yhdessä Kotitalouskeskuksen ja Suomen Sähkölaitosyhdistyksen sekä kotitalouskoneita myyvien liikkeiden kanssa. Koneiden rinnalla esiteltiin myös kodin muita työvälineitä. Näyttely oli esillä edustajakokouksessa Tampereella ja sen jälkeen 13 muulla paikkakunnalla.  

Ruokataloudessa koneiden ja työvälineiden lisäksi ohjelmassa olivat Ruoanvalmistustekniikka, Ikä ja ravinto, Vihannekset arkiaterioilla sekä Eväät. 

Kodin taloudessa paneuduttiin koneiden taloudellisuuteen ja tavaraselosteisiin. Raha-asioissa teemana olivat Ei suuret tulot, vaan pienet menot.

Kodinhoidon aiheena oli Helppoa kodinhoitoa koneilla ja ilman, Kodin pinnat ja niiden hoito sekä silitysrauta ja vaateiden silitys. Sisustuksessa huomio kiinnitettiin vanhoihin ja uusiin seinäpintoihin. Käsityöneuvonnassa kiinnitettiin huomio kodin liinavaatteisiin ja kilpailtiin kahvipöytäliinan ja pannumyssyn valmistuksessa.

Puutarhanhoidossa paneuduttiin koneiden ja työvälineiden ohella marjatarhaan sekä kotipihan puihin ja pensasiin. Vuoden vihanneksena oli taittoydinherne.

Kodintalouden erikoisaiheena olivat koneiden taloudellisuus, tavaraselosteet sekä Ei suuret tulot vaan pienet menot.

Marttailtoja varten julkaistiin alustukset Ihminen ja kone, Vanhukset kodissa, Mitä ja miten luet, Perheillat ja Kirkkosunnuntai.

Teemavuonna tapahtui

  • Emäntälehti täytti 60 vuotta
  • Vuoden toimintasuunnitelmassa nimettiin ensimmäisen kerran neuvonnan alueet sisältöineen
  • V toimintakilpailu: Konevuoden kolmiottelu: sääntöjen ilta, eväskurssi tai -ilta, esitelmä Ihminen ja kone
  • Marttatyttöjen taitoavainsuoritukset
  • Perusjäsenmaksu ns. rahanleikkauksen takia 1,00 jako edelleen 20 %, 20 % ja 40 %
  • Marttojen laulukirjasta julkaistiin VI painos
  • Julkaistiin Kodinsisustusaapinen
  • Martta-adressi, suunnittelija Martta Wendelin

 1963 Taitovuosi

Anna-Liisa Ihamuotila esittelee kahvipussista tehtyjä pakastuspusseja. Kuva Teuvo Kanerva.Marttajärjestön tarkoituksena oli jo perustamisvaiheessa levittää perheenemännille tietoa ja taitoja. Kuusikymmentäluvun alussa kotitalous kehittyi nopeasti ja tietoa tuntui tulvivan joka puolelta niin paljon, että ajan tasalla oli vaikea pysyä. Entisten tietojen syventäminen, tietojen päivittäminen ja uuden oppiminen oli kaikille välttämätöntä. Teemaksi otettiin taito tavoitteena.

Ruokatalouden neuvonnan ohjelmassa oli aterioiden suunnittelu, nopea ruoanvalmistus, leikki-ikäisten ateriat, säilöntä, sipulin käyttö ja jälkiruoat. Kodinhoidon aiheina olivat tuuletus- ja kuivauspaikat sekä vaatteiden hoito. Sisustusneuvonnan tavoitteena oli saada viihtyisyyttä vähin keinoin ja huomio kiinnitettiin porraspieleen ja porstuaan. Käsityöaiheena olivat lastenvaatteet.

Kodin talouden aiheina olivat Perheenjäsenten elintaso ja Taidossa talon pito. Piiriliitot järjestivät myös kirjanpitokilpailuja. 

Kotipuutarhaneuvonnassa kiinnitettiin huomiota maisemanhoitoon ja luonnonsuojeluun.  Luentojen ja kurssien aiheina olivat Maisemanhoito ja luonnonsuojelu, Kodin lähiympäristö maiseman osana ja Yhteinen työ paikkakunnan maiseman hoitamiseksi. Neuvonnan tueksi julkaistiin Aino Harjun kirjoittama Pihapiiri-kirja. Hyötykasvineuvonnan aiheina olivat sipulikasvit ja mansikka. Työvälineistä nostettiin esiin harat ja niiden käyttö. 

Terveydenhoidossa nostettiin esiin työtapaturmat ja niiden ehkäisy sekä kysymys Perhe ja tupakanpoltto.

Kodin talouden neuvonnassa keskityttiin Perheenjäsenten elintasoon sekä Taitavaan talon pitoon.

Marttailtojen henkisenä ohjelmana oli Rakentava ja repivä arvostelu, Suullinen esitystaito, Aamuvartio ja Päivälepo.

Taitovuoden aikana Marttaliitossa heräteltiin sodan jälkeen jonkin verran taantunutta opintotoimintaa. Uusia opintokerhoja perustettiin. Marttaliitto korosti omatoimisen, kehittävän ja tavoitteellisen opiskelun merkitystä.

Teemavuoden aikana tapahtui

  • Perhelisäperheneuvonta-määräraha loppuu
  • Järjestettiin Emäntälehden asiamieskilpailu. Yli 100 tilausta saaneet pääsivät matkalle Tukholmaan.
  • Myyntiin otettiin Birdie Sahlbergin valmistamat keraamiset marttanuket
  • Jäsenmäärä lisääntyi lähes 2 000 martalla. Vuoden lopussa oli 93 416 jäsentä.

1964   Kotiseutuvuosi

Siivoustalkoisiin lähtö Mikkelin torilta. Savo-Karjalan Marttapiiriliitto 1964.Kotiseutuvuoden toiminnassa yhdistyivät vanhan kunnioittaminen ja uuden rakentaminen. Tavoitteena oli oman kotiseudun kehittäminen sopusointuiseksi ja miellyttäväksi sekä kauniiksi elinympäristöksi. Kotiseutu tuli vuoden aikana tutuksi, sillä kotiseutuaiheiset juhlat ja omassa pitäjässä tai kaupungissa tehdyt retket kuuluivat vuoden ohjelmaan. Lähiympäristöön martat tutustuivat kuntokävelyllä, joka oli otettu mukaan ohjelmaan terveyden ja työkunnon kohentamiseksi.

Kotipitäjän vanhat ruoat ja leivonnaiset tulivat tutuiksi paikkakunnan vanhaan tapaan järjestetyissä pidoissa ja reseptit kirjoitettiin muistiin tulevia aikoja varten. Ajankohtaisia ruokatalousaiheita olivat koululaisen ravitsemus ja elintarvikkeiden vieraat aineet. Kodin hoidossa kiinnitettiin huomiota ullakkoihin, aittoihin ja vaatekomeroihin.

Kodin taloudessa aiheina olivat Kotimaiset tuotteet, Perheenemännän avainasema kodin taloudessa sekä Irti tilipäivän orjuudesta. Puutarhanhoidon aiheina oli Takapihojen taso, Meidän perheen rahakasvi ja Palsamista palmuun. 

Kotiseutuvuonna martat yhdistivät voimansa muiden järjestöjen kanssa. Keväällä ja kesällä järjestettiin sittemmin perinteeksi muodostuvia yhteisiä siivous- ja kunnostustalkoita.  Pihakilpailuissa palkitut pihat saivat Puutarhaliiton ja Marttaliiton myöntämän  palkintopihalaatan. 

Edellisenä vuonna aloitettu opintotoiminta vilkastui ja Marttojen taitomerkkivaatimukset uusittiin. 

Teemavuonna tapahtui

  • Marttatyttöjen Partioliitto purettiin.
  • Aloitettiin kolmivuotinen kilpailu Uusia marttakoteja.
  • Järjestettiin Marttayhdistys ja kotiseutu -kilpailu.
  • Kuntourheilukilpailussa 26 070 marttaa käveli matkan joka ulottui 91 kertaa maapallon ympäri.
  • Finlands svenska Marthaförbundin aloitteesta asetettiin komitea selvittämään perheenemäntien eläkekysymystä.
  • Marttatyttöjen rippikoululeiri-kotitalouskurssi järjestettiin Ylöjärvellä
  • Marttayhdistykset järjestivät perinneruokatilaisuuksia, pitoja paikkakunnan vanhaan tapaan ja keräsivät ruokaperinnettä
  • Opinto-kursseille Kotiseututyö, Kodinsisustus ja Tunnetko oman järjestösi tehtiin opinto-ohjeet.

1965  Ympäristövuosi

Marjapensaiden ruiskutusta opeteltiin kurssilla Tervolassa 1962.Ympäristövuonna Kotiseutuvuoden ohjelmaa laajennettiin ja syvennettiin. Keskeisenä teemana oli ihminen ympäristössään arjen ja juhlan keskellä. Marttayhdistyksissä pohdittiin ihmisen vaikutusta ilmapiiriin niin perheen, sukulaisten ja ystävien kuin työtovereiden ja marttayhdistyksenkin näkökulmasta. Marttaliiton toimittamat alustukset, samoin kuin Emäntälehden artikkelit olivat puhuttelevia. 

Ruokatalousneuvonnan suosittuja kursseja ja havaintoesityksiä pidettiin aiheesta Rauta ravitsemuksessamme. Marttaliiton valmistamien rainojen avulla tutustuttiin arkipukeutumiseen, kansanomaisiin huonekaluihin ja parvekkeisiin. 

Taloudellisten kysymysten neuvonta oli edelleenkin yksi järjestön tärkeimpiä tehtäviä. Marttaliitto suositteli piireille kirjanpitokilpailun järjestämistä ja siihen liittyen taloussuunnitelmien tekoa. 

Marttailtojen ohjelmiksi julkaistiin alustukset Ihminen arkiympäristössään, Työ, virkistys ja lepo, Kotikieli, Kansallinen kulttuuri ja Vastuun jakaminen marttayhdistyksissä.

Teemavuonna tapahtui

  • Järjestettiin valtakunnalliset siivoustalkoot, jossa mukana olivat Kotiseutuliitto, Marttaliitto, Suomen Nuorison Liitto, Maatalouskerholiitto, Pienviljelijäin Keskusliitto ja K-kauppiaat sekä Kaupan naiset.
  • Havaintopuutarhatoimintaa Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Marttapiiriliitoissa.
  • Suoritettiin 10 ensimmäistä ykkösavainta.
  • Pohjoismaiden Emäntäliiton johtokunta kokoontui Helsingissä
  • Julkaistiin Aika, raha, ruoka -opas

1966  Suomalaisen työn vuosi

Marttojen valtakunnallinen edustajankokouksia pidettiin noin joka toinen vuosi Helsingissä ja välivuosina maakuntien pääkaupungeissa. Mikkelissä oltiin 1966.Kulutustottumusten ohjaaminen "kotiin päin" oli teemavuoden keskeinen sanoma. Vuosi ennakoi seuraavana vuonna käynnistettyä valtakunnallista suomalaisen työn mainoskampanjaa. 11 piiriliittoa järjesti yhteistyössä kuluttajien, kaupan ja teollisuuden edustajien kanssa kuluttajapäiviä, joissa kerrottiin monipuolisesti kotimaiseen tuotantoon liittyviä asioita. Päivillä oli esityksiä kuluttajakäsitteestä, laista kuluttajan suojana ja Marttaliiton kuluttajaneuvonnasta. Näyttelyn aiheena oli suomalainen sisustus.

Teemavuoden uutena kurssiaiheena oli kotimajoitus, jolla opastettiin ruokataloutta ja kodinhoitoa. Piiriliitot järjestivät puutarha- ja kotipihapäivä sekä puutarharetkiä.   Havaintopuutarhatoiminta aloitettiin kuudessa kodissa.

Myös marttailloista tuli kuluttajavalistustilaisuuksia, joissa keskustelunaiheena oli Suomalainen tuote ja kuluttaja sekä Marttaliiton toimittamat alustukset Hyvä suomalainen – hyvä maailmankansalainen, Suomalainen yrittäjähenki, Nainen yhteiskunnassa, Marttayhdistys ympäristössään ja Marttajärjestön pohjoismaiset sisarjärjestöt. 

Vuoden kulttuurihenkilö oli J.V. Snellman ja vuoden Emäntälehti tarjosi myös muita kulttuuriaiheita. 

Teemavuonna tapahtui

  • Marttatyttöjen lehti 1961.Perustettiin Puutarhapihatoimikunta
  • Siivoustalkoiden järjestelyvastuu siirtyi paikalliselle tasolle
  • Puutarha- ja kotipihapäiviä järjestettiin yhteistyössä Puutarhaliiton kanssa.
  •  Lappeenrantaan (Etelä-Savon Marttapiiriliitto), Haminaan ja Kouvolaan (Kymenlaakson Marttapiiriliitto) sekä Mikkeliin (Savo-Karjalan Marttapiiriliitto) perustettiin tuoremehuasemat.
  • Suomalaisen työn vuoden kolmiottelu (marttailta tai juhla vuoden aiheesta, C-vitamiini-ilta, vaalipiirikokoukseen osallistuminen)
  • Uusia marttakoteja -kilpailu jatkui
  • Kuntokilpailu jatkui
  • Martan ja marttatytön hyppynen -lehti ilmestyi
  • Opinto-ohjeet: Nuori nainen - (nuorten opintotoimintaan), Kotini kukat -, Nainen nyky-yhteiskunnassa -aineistoihin

1967  Kansalaisvuosi

Suomen itsenäisyyden 50-juhlavuonna marttajärjestö vietti kansalaisvuotta. Itsenäisen kansalaisen vastuut ja oikeudet, samoin kuin perheenjäsenten vastuut kodissa ja työelämässä puhuttivat. 

Kodintalousneuvonnan ohjelmassa olivat Suosi suomalaista -kampanja, taloustiedon lisääminen ja Emäntälehdessä julkaistu 12-osainen opinto-ohjelma Kotitalous ja yhteiskunta. Marttaliitto laati yhdistysten käyttöön kuultokuvasarjat Kotimaiset koneet kodissa, Kotimainen keittiötyövälineistö, Muovi kotitaloudessa, Kodin sisustustekstiilit ja Mitä kotiemme seinille. 

Teemanvuonna tapahtui

  • Vuoden kulttuuriaiheena oli Itsenäisyyden 50-vuotisjuhla.
  • Vuoden kulttuurihenkilönä oli Lucina Hagman.
  • Yhdeksän piiriliittoa järjesti Kotitalouskursseja nuorille.
  • Opintoaiheina olivat Kotitalous nyky-yhteiskunnassa ja Käytännön psykologia
  • Juhla-aiheina olivat Nainen yhteiskunnan jäsenenä ja Itsenäisyysjuhla

1968   Omatoimisuusvuosi

Kesäjuhlilla ja lomarkursseilla voi kokea erilaisia elämyksiä. Tässä eteläsavolaiset martat kokeilevat kirkkovenesoutua kesäpäivillä Ristiinassa 1968.Omatoimisuusvuoden tavoitteena oli kotitalouden arvostuksen lisääminen. Sinänsä marttojen omatoimisuus ei ollut mikään uusi asia. Järjestö oli saanut kotitalousneuvontaan valtionapua jo vuodesta 1907, mutta sen lisäksi varoja oli aina kerätty omatoimisesti, jotta neuvontaa voitaisiin antaa enemmän. 
Lisätietoja lahjoitusmahdollisuuksista nykyään 

Kotitalouden tuottavuuden tunnustaminen, naisen tasa-arvoisuus työelämässä miehen rinnalla ja monet muut kotiin ja perheeseen liittyvät asiat olivat omatoimisuusvuoden teemoina. Tavoitteena olivat myös oppiminen, kehittyminen ja sisäinen kasvu. Vuoden erikoisaiheena olivat taloussuunnitelmat. 

Teemavuosi tehosti myös yhteiskunnallista vaikuttamista. Suomen Marttaliittojen keskusvaliokunta jätti maatalousministerille Pohjoismaiden Emäntäliiton tekemän aloitteen ympäristönsuojelun tutkimuksen ja lainsäädännön kiirehtimisestä. Marttaliitto teki myös asuinympäristöön ja asemakaavoitukseen liittyvän yleisaloitteen ja oli mukana Finlands svenska Martahaförbundin lasten koulumatkoja selvittävässä toimikunnassa. 

Teemavuonna tapahtui

  • Marttajärjestön kotitalousneuvonnan valvonta siirtyi heinäkuun 1. päivänä maataloushallituksesta ammattikasvatushallitukseen.
  • Kuluttajapäiviä jatkettiin.
  • Kuluttajaneuvoston julkaisu Kuluttajatietoa jaettiin kaikille marttayhdistyksille ja -kerhoille.
  • Sääntö-, Opinto-, Taitomerkki- ja taidevalistustoimikunnat kokoontuivat
  • Pohjoismaisen Emäntäliiton kongressi järjestettiin yhdessä Finland svenska Martahaförbundin kanssa Espoon Otaniemessä. 
  • The Associated Country Women of the Worldin (ACWW) käsityökilpailu
  • Päivähoitajakurssi-suunnitelma tehtiin ja kursseja toteutettiin
  • Martan taitoavain II ensimmäiset suoritukset
  • Opintoaiheina olivat Suomen historia, Ostajan ongelmia ja Yhteiskuntaoppi

1969  Marttajärjestön  70. vuosi

Eteläsavolaiset marttojen kirjanpitokilpailun osallistujat retkellä Helsinkiin 1963.Seitsemänkymppinen Marttaliitto oli monitahoisena, elävänä ja joustavana pystynyt mukauttamaan toimintansa ajankohdan olosuhteisiin vuodesta toiseen. Väestörakenteen muuttuminen oli tuonut mukanaan marttatoiminnan kehittämisen asutuskeskuksissa. Toiminnalla oli tilausta.

Kodin talouden neuvonnassa keskeisintä olivat kuluttajavalistus ja taloudelliset kysymykset. Elinympäristön saastuminen oli herättänyt järjestön pohtimaan ympäristöasioita. Perheenemännän työn arvostuksen lisäämisessä riitti tehtävää. 

Ajan hengen mukaisesti martat opiskelivat erityisesti opintokerhoissa. Aineellisten asioiden lisäksi kiinnitettiin huomiota myös henkisiin ja hengellisiin kysymyksiin. Jäsenistössä eli edelleen vastuullinen marttahenki ja oman kodin ja perhepiirin ohella harrastuskenttä oli avautunut käsittämään kansakunnan ja ihmiskunnan yhteisvastuun.

  • Järjestettiin Marttaliiton ja Finlands svenska Marthaförbundin yhteinen juhla. 
  • Istutettiin juhlavuoden marjaomenapuita
  • Marttaliiton edustajakokous pidettiin 70-vuotisjuhlakokouksena
  • Järjestettiin 70-vuotiskirjoituskilpailu, 70 markan käyttökilpailu ja 70 kilometrin kuntokilpailu.
  • Marttayhdistyksille ja -kerhoille tehtiin yhteisaloitekysely aiheista perheenäidin asema, lastenhoidon järjestäminen ja perheenemännän eläkekysymys ja kyselyn pohjalta tehtiin aloite
  • Ensimmäiset III- taitoavaimen suoritukset
  • Järjestettiin Pidä Suomi siistinä -talkoot
  • Julkaistiin Martan arkea ja juhlaa -filmi
  • Opintosuunnitelmat Harkiten helpommaksi, Seurustelu ja käyttäytyminen ja Suomalainen kirjallisuus 70 vuotta sitten