Vuosikymmenen teemat

1980–81   Taito tavoitteeksi

Äiti ja lapsi Keniassa -diasarjan kuvitusta. Perhe vedenhakumatkalla 1980.Taito tavoitteeksi -teemalla korostettiin taidon merkitystä kodin ja yhteiskunnan antamien tehtävien hoitamisessa. Järjestö pyrki tuomaan esille työn arvostamisen antamalla tukensa kotitaloustyön arvostuksen lisäämiseksi. Aineellisten arvojen lisäksi korostettiin taitoa kodin ihmissuhteissa ja myönteistä elämänasennetta. Käden taitojen lisäksi kiinnitettiin huomiota kulttuuriperinteen siirtämiseen nuoremmille sukupolville. Taito tavoitteeksi -perinnekilpailu aktivoi marttoja entisaikojen taitojen elvyttämiseen ja vaalimiseen.

Ravitsemus- ja ruokatalousneuvonnan keskeisenä teemana olivat terveelliset ja taloudelliset ruokatottumukset. Neuvonnassa tukeuduttiin suomalaiseen ruokavaliomalliin ja korostettiin kotimaisten luonnonantimien käyttöä. Oikean ruokavalion lisäksi korostettiin säännöllisen liikunnan merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Piiriliitoissa järjestettiin maakunnalliseen ruokaperinteeseen liittyvät Pitkän iän kakkospidot. Teemakauden lopussa pitoihin oli osallistunut yli 10 000 ruokavierasta. Neuvonnan tueksi valmistettiin kolme kurssirunko-ohjelmaa: Leivotaan ruokaleipää, Pikkusinteistä maittavaa ja Luonnonkasvit ruokapöytään. Torineuvonnan aiheina olivat keväällä kotipuutarhanhoitoon liittyvät asiat ja luonnon ravintokasvit, syksyllä sienet. Helsingin kauppatorilla neuvontaa antoivat Marttaliitto, Uudenmaan Marttapiiriliitto ja Helsingin Marttayhdistys. Neuvonnalla tavoitettiin yhteensä 11 500 henkilöä. Vuonna 1981 nimitettiin Marttaliiton aloitteesta ensimmäiset vuoden nimikkosienet. Suomen Sieniseura valitsi herkkutatin, kehnäsienen ja suppilovahveron. 

Kodin talouden neuvonnan painopisteenä oli energiansäästö ja kotimaisen energiankäytön lisäämiseen ohjaava toiminta. Neuvontaa tukivat kurssirunko-ohjelmat energian kulutuksesta kodin pesutiloissa ja keittiössä. Energiansäästöstä tehtiin Marttaliitossa piiriliittojen käyttöön 19 taulun näyttely. Myös kodin vakuutusasiat olivat neuvontaohjelmassa. Marttaliitto antoi yleisohjeita lumpunkeruusta marttapiiriliitoille, jotka toimintavuoden aikana keräsivät yhteistyössä Koru Oy:n kanssa 115 tonnia lumppuja.

Järjestön kotipuutarhan ja ympäristönhoidon neuvontaa tehostettiin vuosikymmenen vaihtuessa. Ketjukoulutuksena toteutettavan puutarhamarttakoulutuksen avulla puutarhaneuvontaa lisättiin myös yhdistysten järjestämissä marttailloissa. Koulutusaineistona käytettiin Puutarhamartan peruskurssi -monistetta. Tavoitteena oli taito luoda ja säilyttää viihtyisä asuinympäristö, taito arvostaa ympäristön viihtyisyyttä sekä taito kasvattaa syötäviä puutarhatuotteita. Valtakunnallinen Ympäristövuosi 80 antoi neuvonnalle oman sisältönsä kaikissa järjestöportaissa. Martat osallistuivat aktiivisesti myös teemavuoden paikallistason toimintaan yhteistyössä viranomaisten ja eri yhteisöjen kanssa. Martat istuttivat ympäristövuoden puita, visakoivuja, eri puolille maata. Kesätapahtuman aikana visakoivu istutettiin Lahdessa Fellamanin puistoon.

Syksyllä 1979 Kellogg-säätiön rahoituksen turvin aloitettu Nuorten perheiden projekti laajeni toimintakaudella seitsemän piiriliiton alueelle. Nelivuotisen projektin tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jossa yhteiskunnan eri tahot yhdessä marttajärjestön kanssa toimivat nuorten perheiden tarpeiden mukaisesti.

Kehitysyhteistyöohjelma Äiti ja lapsi Keniassa aloitettiin yhteistyössä Maendeleo ya Wanawake-järjestön kanssa vuonna 1980 Marttaliiton marjamarssikampanjan ja ulkoasiainministeriön avustuksen turvin. Ohjelman tavoitteena oli antaa kotitalousneuvontaa kenialaisille perheille käyttämällä hyväksi Marttaliiton yli 80-vuotista kokemusta neuvontatyöstä. 

Teemavuonna tapahtui

1980

  • Kolmas valtakunnallinen kesätapahtuma Lahdessa. Teemana Marttatyöstä nuorekkuus, tieto, taito, kunto uus.
  • Taito tavoitteeksi -seminaari Joensuussa yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa.
  • Marttaliiton järjestösuunnittelu / alueelliset ja valtakunnalliset KTS-seminaarit
  • Järjestökoulutus yhteistyössä marttapiiriliittojen ja OK-opintokeskuksen kanssa.
  • Kotitalouskursseja työttömille Perä-Pohjolan Marttapiiriliitossa ja Keski-Suomen Marttapiiriliitossa opetusministeriön erityismäärärahan turvin.
  • Savonlinnan oopperajuhlilla Opexpon näyttelytiloissa marttakahvio, näyttelynä Sirkka Linnamiehen luonnonkukkataulut Kauneimmillaan kasvavana
  • Marttojen 50-vuotismerkki
  • Kuntomartoille ohjeet luontopolun rakentamisesta Ympäristövuoden merkeissä
  • Neuvonta-aineistot puutarhaneuvojille: Vihannespalsta ja Kotipuutarhan kasvinsuojelu
  • Näyttelyaineisto: Ruokaperinnetaulut, Suomen luonnonmarjat
  • Opintokurssi: Arkipäivä ja kulttuuri

1981  

  • Sääntöuudistus marttapiiriliitoissa ja marttayhdistyksissä
  • Energiakansio marttapiiriliitoille
  • Energiasäästö-näyttely, jossa 19 näyttelytaulua piiriliitoille lainattavaksi
  • Pitkän iän II pidot maakunnan perinneruokapitoina
  • Puutarhamarttakoulutus alkaa neljässä piiriliitossa
  • Marttaliitoin aloitteesta Suomen Sieniseura valitsee Vuoden sienen tai sienet. Vuoden sienet olivat herkkutatti, kehnäsieni ja suppilovahvero. 
  • Marttanuorten Taito tavoitteeksi -kilpailu ja valtakunnallinen kesätapahtuma Helsingissä
  • Karjalaisen marttaperinteen keruutoiminta 
  • Kotivara-kalvosarja Työtehoseuralta piiriliitoille
  • Neuvonta-aineistot puutarhaneuvojille: Marjojen ja hedelmien kotitarveviljely, Kotitarveviljely muovihuoneessa.
  • Opintokurssi: Pullukat solakaksi, uusittu

1982   Taito tavoitteeksi – toimiva järjestö/järjestö tutuksi

Äiti Teresa -peitot olivat 1970-80-luvun hyväntekeväisyyprojekti johon martat innostuivat kautta maan. Tässä Muuramen Marttojen 13 peittoa. Kuva Kaija Kangasniemi 1982.Kolmantena Taito tavoitteeksi -teemavuonna tehostettiin järjestön toimivuutta ja tunnetuksi tekemistä. Tavoitteena oli jäsenten entistä suurempi järjestöaktiivisuus ja omatoimisuus. Vapaaehtoista marttatoimintaa tuettiin koulutuksella. Liitto kiinnitti huomiota myös koulujen kotitalousopetuksen asemaan aloittein ja kirjelmin. Samoin palkatonta hoitotyötä tekevän perheenemännän sosiaali- ja eläketurvan kehittämisestä annettiin julkilausumia unohtamatta nuoren perheen aseman parantamista perhepoliittisin keinoin.

Ravitsemus- ja ruokatalousneuvonnassa korostettiin monipuolista ja taloudellista ruoanvalintaa ja terveellisiä ruoanvalmistusmenetelmiä. Emäntälehden 80-vuotisjuhlanumerossa nostettiin esille perheen yhteisen aterioinnin merkitys otsikolla Kotoista ruokaa ja yhdessäoloa. Vuoden sieniä olivat koivunkantosieni, mustavahakas ja mustatorvisieni. Neuvonnan tueksi valmistui kurssirunko-ohjelma Monikäyttöinen lampaanliha sekä neljän näyttelytaulun sarja villivihanneksista ja teeaineskasveista. Marttaliitto jatkoi puutarha- ja sienineuvontaa Helsingin Kauppatorilla yhteistyössä Uudenmaan Marttapiiriliiton ja Helsingin Marttayhdistyksen kanssa. Toukokuussa asiakkaita oli 500, syksyllä 8 000.

Kodin talouden keskeisinä teemoina olivat työ, aika ja raha sekä energian säästö. Marttapiiriliitot saivat Kansallis-Osake-Pankin kanssa yhteistyössä tehdyn neuvonta-aineiston maamme kansantalouden peruskäsitteitä ja kansantalouden kehitystä käsittelevän Suomen kansantalouden rakenne. 

Kotipuutarhan ja ympäristön hoidon neuvonnassa aiheina olivat kotipuutarhanviljely sekä ympäristön hoito ja luonnonsuojelu. Puutarhamarttakoulutusta jatkettiin. Koulutusmateriaalina oli Puutarhamartan jatkokurssi 1 -moniste. 

Nuorten perheiden projektin neljäntenä ja samalla viimeisenä projektivuonna toteutettiin yhdentoista piirliiton alueella. Toimintarunko saatiin edellisinä vuosina kehitetystä oppimisjärjestelmästä, jonka avulla mukana oleville ryhmille järjestettiin niiden tarpeiden mukaista ohjausta. Myös kehitysyhteistyöprojekti Äiti ja lapsi Keniassa jatkui yhteistyössä Maendeleo ya Wanawake -järjestön kanssa.

Teemavuonna tapahtuu

  • Emäntälehti täytti 80 vuotta. Lehden merkitystä sekä järjestön sisäisenä että ulkoisena tiedotusvälineenä korostettiin.
  • Neljäs valtakunnallinen kesätapahtuma järjestettiin Rovaniemellä. Tapahtumaa osallistui noin 3 000 marttaa. Päivien ohjelmaa sävytti Peräpohjolan ja Lapin rikas ja monimuotoinen kulttuuriperinne.
  • Järjestökoulutustilaisuudet piiriliitoissa ja Marttaliitossa
  • Kotitalouskilpailut martoille ja marttanuorille
  • Lomakurssitoiminta jatkui (Kaisankoti säätiö)
  • Ensimmäinen Martta päivä järjestettiin Linnanmäellä Martan päivänä. Ulkoilmanäyttämöllä esiintyi MM-Marttayhdistyksen jäsen taikuri Solmu Mäkelä, Metsäkedon perhe musisoi ja Vesa-Matti Loiri lauloi mm. Leinon lauluja. Lisäksi huvipuistossa oli pottubaari ja sienineuvontaa.
  • Emäntälehden juhlavuoden näyttely
  • Perinnetapahtumakilpailu
  • Pohjoismaisen Emäntäliiton kongressi Tampereella, teemana Huomispäivän maailma
  • YK:n sihteeristölle tehtiin aloite Nairobin naisten kongressin aiheiksi Naiset ja vesi, Naiset ja energia, Kotona tehtävän työn taloudellinen, sosiaalinen ja oikeudellinen arvostus.
  • Neuvonta-aineistot puutarhaneuvojille: Katteet kotitarveviljelyssä
  • Opintokurssit: Marttajärjestö tutuksi, yhdistysoppaan opintosuunnitelma.

1983–84 Vastuu – lähimmäinen

Vastuu – lähimmäinen -teemavuonna korostettiin martan vastuuta omasta itsestään, lähimmäisestään ja yhteiskunnasta. Koko järjestön vastuuna oli toiminnan kehittämien vastaamaan yhteiskunnan sille asettamiin vaatimuksiin.

Järjestön luottamus- ja toimihenkilöiden koulutusta monipuolistettiin. Pienryhmä- ja opintotoimintaa kehitettiin yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Taitoavainten suoritus kasvoi jatkuvasti. Tiedotustoiminnan tehostamiseksi laadittiin koko järjestön tiedotussuunnitelma. Piiriliittojen toiminnanjohtajille järjestettiin koulutuspäivä yhteistyöstä radion ja lehdistön kanssa.

Ravitsemus- ja ruokatalousneuvonnan aiheina olivat kasvisten ja luonnonkasvien käytön lisääminen sekä diabeetikon ruokavalio. Nuorille perheille tehtiin aineisto nuoren perheen ruokakorista ja Syödään yhdessä kotona -opas. Marttayhdistyksiä aktivoitiin järjestämään myös yleisölle avoimia kasvispitoja. Niitä varten annettiin viljelyohjeita ja laadittiin ruokalistat valmistusohjeineen. Palautteen mukaan pitoja järjestettiin 200 yhdistyksessä. Neuvonnan tukiaineistoksi valmistettiin kalvopohjat. Vuonna 1984 käynnistettiin lääkintöhallituksen määrärahan turvin kolmivuotinen Tavat terveiksi -terveyskasvatusohjelma. Piiriliitot kouluttivat terveysmarttoja, ja yhdistyksille valmistettiin aineistoa marttailtoihin. Kaikille avoimia tilaisuuksia järjestettiin yhdessä viranomaisten kanssa. Marttaliitto, Uudenmaan Marttapiiriliitto ja Helsingin Marttayhdistys jatkoivat torineuvontaa Helsingin Kauppatorilla. Marttaliitto osallistui yhteistyössä muiden kotitalous- ja kuluttajajärjestöjen sekä viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa valtakunnalliseen Puhtaan veden puolesta -kampanja valmistelutyöhön.

Kodin talouden neuvonnassa käsiteltiin energiansäästöä. Marttapiiriliitot järjestivät energianäyttelyjä, joihin tutustuivat sekä järjestön jäsenet että suuri yleisö. Opintokerhoille tuotettiin Taloudellisuus tavaksi -opintoaineisto, joka sisälsi kaksitoista kodin talouteen ja kuluttajavalistukseen liittyvää alustusta. Nuorille perheille tehtiin Alli Paasikiven säätiön tuella kodin rahataloutta käsittelevä kirjekurssi. Tätä uutta neuvontamuotoa kokeiltiin kahden piiriliiton alueella. Yhteistyössä Tapiola-yhtiöiden kanssa tehtiin marttapiiriliittojen neuvonnan tueksi aineistoa kodin turvallisuudesta. 

Piiriliitot järjestivät myös siivousneuvontapäiviä yhteistyössä K-kaupan naisten kanssa.  

Kotipuutarhan ja ympäristön hoidon neuvonnan aiheina olivat kotipuutarhaviljely, ympäristön hoito ja luonnonsuojelu. Opintokerhoille tehtiin Iloa luonnosta ja kotipuutarhasta -aineisto. 

Järjestö uudisti myös neuvontamenetelmiä. Kodinhoidon neuvontaa varten ilmestyi Kotimaiset Kotitalouskoneet Oy:n kustantama video Nuori perhe ja vaatehuolto, joka oli ensimmäinen Martat neuvovat -sarjan julkaisu. Järjestön neuvontatilaisuuksien lisäksi videota käytettiin myös koulujen opetusaineistona.

Nuorten perheiden projektia jatkettiin säästyneiden varojen turvin syyskuusta vuoden loppuun. Oppimisjärjestelmän mukaista toimintaa oli vuonna 1983 kolmessatoista marttapiiriliitossa. Projektin päättyessä järjestön toimi- ja luottamushenkilöt hyväksyivät nuorten perheiden neuvonnan yhdeksi järjestön toimintamuodoksi.  

Marttaliiton kehitysyhteistyöohjelma Äiti ja lapsi Keniassa jatkui viidettä vuotta yhteistyössä Maendeleo ya Wanawake -järjestön kanssa. Ohjelman projektipäällikkö Mrs. Leah Muuya tutustui kesäkuussa suomalaiseen martttoimintaan eri puolilla maata. Lähimmäinen kaukaa -näyttely, jossa esiteltiin kuvin ja esinein afrikkalaisen arkipäivää, oli ensimmäistä kertaa esillä Jyväskylän kesätapahtumassa.

Teemavuonna tapahtui

1983

  • Esitys valtionavun nostamiseksi ja neuvontajärjestöjen asemaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi yhdessä muiden kotitalousjärjestöjen kanssa.
  • Kirjelmä kansanedustajille talouskoulujen säilyttämiseksi keskiasteen koulutusohjelmassa.
  • Kirjelmä opetusministeriölle kotitalouden ja perhekasvatuksen saamiseksi peruskoulun yläasteen kaikkien luokkien yleisaineeksi.
  • Tiedotuskoulutustoiminta käynnistyi
  • Kodin talouden koulutustilaisuudet (rahoitus Jenny ja Antti Wihurin säätiön apurahalla)
  • Lomatoimintaan mukaan Siilinjärven Kuntoutuskeskus
  • Marttanuorten valtakunnallinen Keiteleleiri Sumiaisissa
  • Opintokurssit: Iloa luonnosta ja kotipuutarhasta, Rinnakkain, Taloudellisuus tavaksi

1984

  • Järjestökampanja vuosina 1984–86
  • Valtakunnallinen kesätapahtuma Jyväskylässä teemana Lähimmäinen lähellä ja kaukana
  • Lähimmäinen kaukana – afrikkalaisen naisen arkipäivää -näyttely kiersi piiriliitoissa.
  • Kotitalouskilpailut martoille ja marttanuorille
  • Terveysmarttakoulutus alkoi
  • Valtakunnallinen vihervuosi
  • Kasvispidot Juha Vainion Säätiön rahoituksella
  • Neuvontapalstakokeilu neljässä marttapiiriliitossa yhdessä Hankkija Oy:n kanssa. Neuvontapalsta rakennettiin myös Jyväskylän asuntomessuille.
  • Pohjoismaisen Emäntäliiton kesäkurssi Kerimäellä teemana Juhlaa ja arkea Pohjolassa yhteistyössä Finland svenska Marthaförbundin kanssa. Yhteensä 87 osanottajaa kaikista pohjoismaista tutustui viikon aikana moniin Mikkelin seudun nähtävyyksiin ja savokarjalaisten marttojen toimintaan.
  • Nuorten perheiden projektin martta-apujen valtakunnallinen seminaari
  • Lomatoiminta jatkui
  • Uusi marttapuku otettiin käyttöön vuonna 1984. Järjestöasuun kuului tummansininen jakkupuku, marttakankainen paita, juhlapusero, villatakki ja -liivi. Marttakankaasta valmistettiin myös uusi työmekko.
  • Uusi MARTAT-logo otettiin käyttöön.
  • Julkaistiin Martan puutarhakirja
  • Kirjekurssi: Perheen talous tasapainoon (Alli Paasikiven Säätiön tuella)
  • Martat neuvovat 1 video: Nuori perhe ja kodin vaatehuolto (Kotimaiset kotitalouskoneet Oy)

1985–86          Koti lähellä ja kaukana

Pihasuunnitelma taajamapihaan diasarjasta Luonto ja värit sopusoinnussa 1982.Koti lähellä ja kaukana -teemavuonna korostettiin kodin merkitystä yhteiskunnan perusyksikkönä sekä kasvattajana ja kulttuuriperinteen siirtäjänä. Teema toi esille myös järjestön kokeman vastuun kehitysmaiden kodeista.

Ravitsemus- ja ruokatalousneuvonnan aiheina olivat suomalaisen ruokavalion monipuolistaminen ja keventäminen. Vuonna 1985 valmistettiin neuvonta-aineisto maitohapposäilönnästä ja seuraavana vuonna kalasta ja perunasta.  Järjestö oli mukana vuonna 1984 käynnistyneessä Pitäjäruokaprojektissa. Vuonna 1986 julkaistiin Suomen kaikkien kuntien pitäjäruoat ja Marttaravintola tarjosi perinneruokapäivänä 13.2. asiakkailleen Helsingin seudun pitäjäruokia. Marttaliitto osallistui muiden kotitalous- ja kuluttajajärjestöjen sekä viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa valtakunnalliseen Puhtaan veden puolesta -kampanjaan. Helsingissä vuonna 1986 järjestetyn näyttelyn teemana oli Vesi on paras janojuoma. Tuhansille näyttelyvieraille tarjottiin juotavaksi vesijohtovettä ja jaettiin Puhtaan veden puolesta -esitettä. Kolmivuotinen lääkintöhallituksen määrärahalla toteutettu Tavat terveiksi -ohjelma päättyi vuonna 1985. Ohjelman aikana koulutettiin 644 terveysmarttaa. Marttaliiton, Uudenmaan Marttapiiriliiton ja Helsingin Marttayhdistyksen sienineuvonta tavoitti Helsingin kauppatorilla yli 10 000 asiakasta. Sieniä tunnistettiin myös Marttatalossa.

Kodin talouden neuvonnassa jatkettiin vuonna 1985 Perheen talous tasapainoon -kirjekurssikokeilua Hämeen-Satakunnan ja Kymenlaakson piiriliitoissa ja aineistoa kehitettiin edelleen sopivaksi näkövammaisille ja muille kohderyhmille. Alli Paasikiven Säätiön tuella. Neuvonnan tueksi tehtiin Hallitsetko maksutavat -aineisto. Kauppa- ja teollisuusministeriön tuella tehtiin kolme ajankohtaista, asukkaiden tarpeet huomioon ottavaa valistusohjelmaa, joita esitettiin kaapelitelevisiossa Kuopiossa, Varkaudessa ja Laitilassa. Kodin turvallisuusneuvonnassa tehtiin yhteistyötä Tapiola-yhtiöiden kanssa. 

Vuosi 1985 oli Valtakunnallinen vihervuosi. Marttajärjestön kotipuutarhan ja ympäristönhoidon neuvonnassa korostettiin vihreyden merkitystä asuinympäristön viihtyisyydelle. Hyötykasvineuvonnassa painotettiin kotipuutarhan kasvimaan kasvivalikoiman monipuolisuutta sekä järkeviä viljelymenetelmiä. Vuoden 1985 vihannes oli lanttu. Marttojen Linnanmäkipäivää vietettiin Vihervuoden tapahtumana 18.8.1985. Teemana olivat hyödylliset koristekasvit, mausteyrtit, sienet ja puhdas vesi. Vuonna 1986 pihan ja maiseman vihreyttämisen teemana oli Piha ohikulkijan silmin. 

Vuosi 1986 oli kolmas ja viimeinen järjestökampanjavuosi. Jäsenhankintakilpailun tuloksen jäsenmäärä kääntyi nousuun ensimmäisen kerran moniin vuosiin. Piiriliittojen välisen kilpailun voitti Satakunnan Marttapiiriliitto, jonne perustettiin yhdeksän uutta yhdistystä.

Syksyllä 1985 Marttaliiton aloitteesta käynnistetylle projektille naisten sodanaikaisen työpanoksen selvittämiseksi vahvistettiin yksilöity tutkimussuunnitelma. Vuoden 1986 aikana saatiin ensimmäiset apurahat tutkimuksen rahoittamiseksi.

Järjestön kansainvälinen työ oli vuonna 1986 huomattavaa. Järjestön edustajat osallistuivat ACWW:n 18. maailmankonferenssiin Irlannissa ja Pohjoismaisen Emäntäliiton kongressiin Tanskassa. Yhteistyössä Maendeleo ya Wanawake -järjestön kanssa järjestettiin Keniassa Äiti ja lapsi Keniassa -kehitysyhteistyöprojektin arviointiseminaari. Tuloksia käytettiin hyväksi kehitysyhteistyön jatkosuunnittelussa. 

Teemavuonna tapahtui

1985

  • Järjestökampanja / julistesarja ja Martat monessa mukana -ulkojuliste.
  • Naisten sodanaikaisen työpanoksen tutkimusprojekti
  • Karjalaisen marttaperinteen kerääminen / käsityöperinne
  • Muuttuva järjestö -seminaari 5.10.1985
  • Järjestettiin Nuori perhe tutkimuksen ja kokemusten valossa -seminaari yhdessä Helsingin yliopiston Vapaan Sivistystyön Toimikunnan kanssa
  • Tavat terveiksi -arviointiseminaari ja loppuraportti.
  • Mikroaaltouunin käyttökoulutus
  • ACWW:n Euroopan alueen kokous Helsingissä yhteistyössä Finlands svenska Marthaförbundin ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kanssa.
  • Neuvonta-aineisto puutarhaneuvojille: Kotipihan sipuli- ja mukulakasvit
  • Opintokurssit: Koti avaa ovensa, Tavat terveiksi
  • Martat neuvovat 2 video: Nuori perhe ja kodin vakuutukset
  • Martat neuvovat 3 video: Nuori perhe: Ostaminen on valitsemista

1986

  • Kuudes valtakunnallinen kesätapahtuma Kouvolassa, teemana Marttatyö on iloinen asia
  • Kolmas järjestökampanjavuosi: jäsenhankinta- ja uusien marttayhdistysten perustamiskilpailu.
  • Neuvontaa yhteistyössä Ensi Kotien liiton kanssa toteutettiin Jenny ja Antti Wihuri Säätiön rahoituksella
  • YK:n rauhanvuoteen liittyvä seminaari
  • Pitäjäruokaprojekti järjestöjen yhteistyöprojektina. Ensimmäinen valtakunnallinen perinneruokapäivä / Suomen kuntien nimikkoruoat.
  • Äiti ja lapsi Keniassa -kehitysyhteistyöprojektin arviointiseminaari Nairobissa
  • Reijo Markkulan säveltämä uusi marttalaulu On martat niin monessa mukana
  • Muonituspäällikkökoulutus alkaa
  • Terveysmartoille kodin tapaturmien ehkäisy -aineisto
  • Martat tänään -valokuvanäyttely
  • Kirjekurssi: Taloudessa taitavaksi -kirjekurssi näkövammaisille
  • Martat neuvovat 4 video: ja sillä siisti

1987–88         Avoimesti yhdessä

Marttakahvio Joensuussa 1980-luku.Avoimesti yhdessä teemalla martat korostivat avointa ja arvostavaa suhtautumista toisiin ihmisiin ja järjestöön, yhteishenkeä ja halua laajentaa marttojen piiriä. 

Ravitsemus- ja ruokatalousneuvonnassa kerrottiin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uusista ruoka-ainesuosituksista ruoka-aineympyrän avulla. Vuoden 1987 aikana jatkettiin yhteistyötä Pitäjäruokaprojektin ja Itä-Suomen marja- ja vihannesprojektin kanssa. Valtakunnallisen perinneruokaviikon aiheena oli ruispuolukkapuuro. Itä-Suomen marja- ja vihannesviikkojen sekä muiden kotitalousneuvontajärjestöjen kanssa järjestettiin molempina vuosina syyskuussa valtakunnalliset vihannesviikot sekä vuonna 1988 puolukkapäivä. Kolmivuotisen pitäjäruokaprojektin päätösjuhla järjestettiin Helsingissä helmikuussa 1988 valtakunnallisella perinneviikolla, jonka teemana olivat leivät ja kukot.

Kodin talouden neuvonnassa valmistettiin Alli Paasikiven Säätiön tuella Tyytyväinen rahankäyttäjä -kirjekurssi, Keskus-Osake-Pankin tuella tehtiin nuoren perheen raharatkaisuista kertova video ja Kodin tilikirja, jossa otettiin huomioon myös maksaminen muovikortilla. Nuorille perheille järjestetyissä neuvontailloissa kerrottiin kotitalouskoneiden hankinnasta ja hankintojen rahoituksesta. Emäntälehdessä julkaistiin vuonna 1988 Järkevä kuluttaja -palstaa, jossa käsiteltiin ajankohtaisia kuluttajakysymyksiä mm. vakuutusasioista, luottokortista, Euroopan yhdentymisestä, ympäristön hoidosta ja leivän hinnasta. Erilaisten maksutapojen ja luottokorttien käyttöä koskevan neuvonnan tukena oli Muoviraha, oljenkorteni -video oheisaineistoineen.

Kotipuutarhan ja ympäristön hoito neuvonnan aiheina olivat vuonna 1987 puutarhamaan kunnostus, Kotipuutarhan kasvinsuojelu sekä Sadon varhaistaminen ja varmistaminen. Vuoden 1988 aiheita olivat Taimien laatu, Kuivakukat, Kotipihan ruusut, Hyödylliset koristepensaat ja Uudet vihanneskasvit. Vuoden nimikkokasveja olivat parsa ja ruusunmarja. Martat osallistuivat myös Maatilahallituksen perunan rengasmädän ja peruna-ankeroisen torjuntakampanjaan. Siemen Oy:n kanssa toteutettiin Emäntälehden siemenpakettitarjous, joka sisälsi erilliset kukka- ja vihannessiementarjoukset. 

Marttaliitto oli vuonna 1987 mukana toteuttamassa kymmenen muun kansalaisjärjestön ja yhteisön kanssa valtakunnallista Siisti Suomi! -kampanjaa. Kampanjaa tukivat Neste Oy, T-kauppiaat ja Säkkiväline. Oman henkisen ja aineellisen panoksensa antoivat myös TVH, Suomen Kaupanliitto, Suomen Kunnallisliitto, Maailman Luonnon Säätiö ja Matkailun edistämiskeskus ja ympäristöministeriö. Talkoita järjestettiin yli 330 kunnassa yhteensä 1 550 kertaa. Osallistujia oli runsaat 135 000. Lähes kaikissa tapahtumissa oli tietoiskuja ongelmajätteistä, jätteiden hyötykäytöstä ja kierrätyksestä sekä kahvitusta tai muuta tarjoilua. Kampanjan aikana marttapiiriliitot antoivat jätehuoltoon ja raaka-aineiden kierrätykseen liittyvää neuvontaa sekä ympäristövalistusta. Seuravana vuonna kampanjaa jatkettiin yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa.

Äiti ja lapsi Keniassa -kehitysyhteistyöohjelma jatkui. Projektin yhteyshenkilö Raili Owindi vieraili Marttaliitossa kesällä 1987.

Teemavuonna tapahtui

1987

  • Avoimesti yhdessä -valtakunnallinen teemaviikko tammikuun viimeisellä viikolla
  • Jäsenkysely: Jäsenistöä koskeva kysely sekä palautetta järjestökampanjasta vuosilta 1984–86.
  • Pitäjäruokaprojekti: Valtakunnallinen perinneruokaviikko, teemana ruispuolukkapuuro
  • Valtakunnalliset vihannesviikot
  • Kotitalousneuvontaprojekti Ensi Kotien liiton kanssa
  • Siisti Suomi! -kampanjassa mukana kymmenen järjestöä.
  • Ongelmajätteiden keruu ja siivoustalkoot – jatkui seuraavinakin vuosina.
  • Martat olivat mukana Elävä maaseutu -kampanjan FinLande tapahtumassa lokakuussa 1988 Helsingissä.
  • Opintokurssit: Hyvää oloa ruoasta, Miksi ihmisten välillä on seinät, Äiti ja lapsi Keniassa
  • Kirjekurssi: Tyytyväinen rahankäyttäjä
  • Martat neuvovat 5 -video: Voi hyvä tavaton!
  • Martat neuvovat 6 -video: Tiedätkö sinä martoista – minä tiedän
  • Martat neuvovat 7 -video: Kyllä kannatti! Nuoren perheen raharatkaisut

1988 

  • Marttatalo ja MarttaHotelli täyttivät 30 vuotta
  • Seitsemäs valtakunnallinen kesätapahtuma järjestettiin Kajaanissa, teemana Martat – avoimesti yhdessä. Kesätapahtuman yhteydessä pidettiin Marttaliiton valtakunnallisen kotitalouskilpailun loppukilpailu ja julkistettiin valtakunnallisen räsymattokilpailun tulokset sekä järjestettiin yhteistyössä Opintotoiminnan Keskusliiton kanssa Naisen voima -seminaari ja Marttojen toivekonsertti. 
  • Julkaistiin Nuorten perheiden projektin, vuosina 1979–1984, loppuraportti.
  • T-kauppojen ruokaneuvojien koulutusprojekti
  • Opintokurssit: Enemmän irti jätteistä, Helppo ja viihtyisä sisustus
  • Martat neuvovat 8 ja 9 -videot: Asu viihtyisästi ja energiataloudellisesti omakotitalossa
  • Martat neuvovat 10 -video: Katso mitä metsä antaa
  • Martat neuvovat 11 -video: Avotulelta mikroaaltouuniin, kotikeittiön vuosisata

1989–90         Tieto toiminnaksi

Marttaliitto korosti Tieto toiminnaksi -teemalla kaikessa neuvonnassa toiminta, hallintaa, tekemistä ja osaamista. Uusi teemakausi oli näkyvästi esillä tammikuun viimeisellä viikolla Marttaliiton ja piiriliittojen järjestämissä tiedotustilaisuuksissa.

Ravitsemus- ja ruokatalousneuvonanssa puhuttiin kotimaisten, harvinaisempien vihannesten puolesta. Marttaliitto osallistui edellisten vuosien tapaan Valtakunnalliseen vihannesviikkoon. Kamapanjavihanneksia olivat jättisipuli, savojinkaali, kesäkurpitsa, kähäräendiivi ja puhnasikuri. Yhdessä Itä-Suomen marja- ja vihannesprojektin kanssa välitettiin tietoa mansikkaruoka- ja marjanpoimintakilpailuista. Perinenruokaviikon teemana oli kotimainen kala. Uusi neuvonta-aineisto käsitteli erikoisruokavalioita. 

Kodin talouden aiheena olivat mm. eläkevakuutukset. Järkevä kuluttaja -palstalla Emäntälehdessä kerrottiin asuntolainoista EAN-koodeista, matkavakuutuksista ja muista ajankohtaisista aiheista.

Luottamus- ja toimihenkilöille järjestettiin useita koulutustilaisuuksia. Vuosi alkoi valtakunnallisella järjestön kehittämisseminaarilla ja myöhemmin järjestettiin neljä alueellista seminaaria. Toimihenkilöille pidettiin lisäksi ajankohtaisia koulutusseminaareja.

Siisti Suomi! -kampanja jatkui marttojen ketjukoulutuksella. 550 koulutettua ympäristömarttaa vieraili päiväkodeissa Juuso-orava diasarjan kanssa kertomassa lapsille roskaantumisesta ja ympäristön siistimisestä. 

Nuorisotoiminnan kehittämiseksi aloitettiin kolmivuotinen Eväitä reppuun -projekti.

Kansainvälinen toiminta jatkui vilkkaana. Martat osallistuivat ACWW:n maailmankonferenssiin Kansas Cityssä USA:ssa, kävivät tutustumassa Äiti ja lapsi Keniassa -projektiin ja olivat Pohjoismaisen Emäntäliiton kesäkurssilla Vossissa Norjassa. Ensimmäiset yhteydet solmittiin myös Viron naisjärjestöjen kanssa. Marttaliiton edustajat osallistuivat 10. sienikonferenssiin Virossa ja Euroopan 9. neuvontaseminaariin Upsalassa.

Teemavuonna tapahtui

  • Marttajärjestö täytti 90 vuotta, teemana 90 vuotta marttaneuvontaa. Marttaliiton 90-vuotisjuhlakonsertti järjestettiin Helsingissä ja myös marttapiiriliitot järjestivät juhlakonsertit
  • Marttaliiton valtuuston ja hallituksen jäsenten vaalissa otettiin käyttöön ehdokkaiden ennakkoasettelu
  • Tiedottamisen ja nuorisotoiminnan kaksi teemaviikkoa järjestettiin lokakuussa
  • Aloite Mama-ohjelmaseulonnan saamiseksi kansanterveystyön sosiaali- ja terveysministeriölle yhteistyössä Naisjärjestöjen Keskusliiton, Sosialidemokraattisten Naisten, Terveyskasvatuksen keskuksen ja Folkhälsanin kanssa
  • Kehitysyhteistyöprojekti Sambiassa alkoi (vuosina 1989–95)
  • Perinneruokaviikko: kotimainen kala
  • Suomi juoksee -viestissä marttajoukkue
  • Kasetti Marttalaulujen vuosikymmenet
  • Martan yhdistysoppaan liitekansio
  • Opintokurssi: Naisen voima
  • Martat 12 -video: Vieno Simonen – emäntä