Vuosikymmenen teemat

Teemavuodet muuttuivat kolmivuotisiksi.

1999–2000 Martta – nainen ajassa

Pohjoismainen naisliitto pitää kesäkonferensseja vuorovuosin eri Pohjoismaissa. Mikkelissä oltiin 2005. Kuvassa kansallispukuihin pukeutuneet osallistujat.Teemavuoden toinen vuosi – ja samalla uusi vuosituhat – alkoi Marttaliiton ja Finlands svenka Marthaförbundin yhteisellä julistuksella. Järjestöt halusivat tukea lapsiperheille, vaihtoehtoja lastenhoidon järjestämiseen sekä kotona tehdylle työlle sille kuuluvan arvon.  

Teemavuonna tapahtui:

  • Lea Aallon testamenttilahjoituksen pohjalta aloitettiin marttojen perinnetietokeskushanke Mikkelin Kenkäverossa. 
  • Marttaliiton kotisivuille tehtiin keskusteluryhmä, Keskustelunurkka, joka saavutti oitis suuren suosion. Lisäksi tehtiin Sieninurkka-keskusteluryhmä.
  • Nettimartta -hanke alkoi osana opetusministeriön Tietoyhteiskunta kaikille -hanketta.
  • Kotirumba rullaamaan -hanke aloitettiin 100-vuotislahjarahojen turvin.
  • Ekoreppu – tulevaisuuden valintoja -hanke alkoi ympäristöministeriön rahoituksella. Hankkeessa koulutettiin 15 piiriliiton alueella 560 ekoreppumarttaa, jotka veivät tietoa omiin yhdistyksiinsä. 
  • Neuvontajärjestöjen yhteinen johtamiskoulutus Jova alkoi.
  • Kotiaputoiminta laajeni Turkuun.
  • NKF:n (Nordens Kvinnoförbund) kesäkurssi Nauvossa.
  • Piiriliitot toteuttivat myös omia hankkeita kuten Lapin sienet syötäviksi ja Etelä-Hämeen Marttojen Mamu-hanke maahanmuuttajille.
  • Julkaisuja: Kasvisruoka kiinnostaa, Veden herkut.

 2001–2002    Martat vaikuttajina yli rajojen

Timo Kähkösen piirtämä marttahahmo, jota käytettiin 2000-luvun alun painotuotteissa.Martat vaikuttajina yli rajojen -teemalla korostettiin valtakunnallisen järjestön toimintaa moniulotteisena ja moni-ilmeisenä vaikuttajana erilaisissa olosuhteissa. Martat muodostavat verkoston, jonka kautta voidaan vaikuttaa yhteiskunnan eri alueilla. Vaikuttaminen tapahtuu myös yhteistyön merkeissä yli valtakunnan rajojen, lähialueilla ja Afrikassa. Tämä kaikki edellyttää ennakkoluulottomuutta ja suvaitsevaisuutta.

Kotitalousneuvonnassa paneuduttiin väestön terveyden edistämiseen, kotitalouksien taloudellisen turvallisuuden lisäämiseen sekä hyvän elinympäristön tuoman fyysisen, henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin savuttamiseen. Myös perheen, kodin ja kasvatuksen merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnin perustekijänä korostettiin samalla kun peräänkuulutettiin kotona tehdyn työn arvoa. Kansainvälisessä toiminnassa keskeisiä asioita olivat oman ja muiden kansojen kulttuurien ymmärtäminen ja kunnioittaminen.

Erityisohjelmista Raha-automaattiyhdistyksen tukema Arki 2001 -hanke toimi mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kanssa. Yhteistyökumppaneina olivat mielenterveyskeskukset, päiväsairaalat, kuntien sosiaalitoimi ja A-klinikkatoimi. Valtakunnallista työtä nuorten lapsiperheiden kanssa toteutettiin Kotirumba rullaamaan -hankkeessa, joka innosti ja motivoi nuoria perheitä kotitalouden hoitoon liittyvissä tehtävissä ja ohjasi suunnitelmallisuuden lisäämiseen. Arjen askeleet -hanke innosti marttoja liikkumaan. 

Marttaliiton internet-sivut tarjosivat ajankohtaista kotitalousneuvontaa ja järjestötietoa. Sivuilla vieraili vuonna 2001 141 000 kävijää ja seuraavana vuonna 171 000 kävijää. Keskusteluryhmissä käytiin vilkasta keskustelua. Aiheina olivat kodin ja puutarhan hoito sekä ihmissuhteisiin liittyvät asiat. Myös sienipalstalla vaihdettiin kokemuksia ja ajatuksia.  

Teemavuonna tapahtui

2001

  • Marttajärjestön visio-strategia-missio -suunnittelutyötä tehtiin piiriliitoissa ja Marttaliitossa.
  • Arki-hankkeessa neuvonnan uudeksi kohderyhmäksi otettiin vangit.
  • Järjestettiin viimeiset valtakunnalliset Martta-arpajaiset.
  • Laadukas marttajärjestö -hanke alkoi. Hankkeen aikana oli tarkoitus luoda ja kokeilla erilaisia tapoja marttayhdistysten ja marttatoiminnan tukemiseksi ja aktivoimiseksi. Hankkeeseen osallistui neljä piiriliittoa.
  • Leipominen kohottaa mieltä -kampanja nuorille.
  • Taitava rahankäyttö -hanke alkoi.
  • Marttaliitto osallistui yhdessä Opintotoiminnan Keskusliiton kanssa Kasvisruokaa verkossa -pilottihankkeeseen, jossa selvitettiin opintokeskukset valmiuksia ja mahdollisuuksia verkko-opintojen toteuttamiseen järjestömuotoisessa sivistystyössä.
  • Marttojen kotisivulla kävijämäärä oli vuoden loppuun mennessä yli 80 000/vuosi.
  • Julkaisuja: Arjen askeleet, Löytyisikö lähempää, Iloa parvekkeesta.

 2002 

  • Marttajärjestön visio-strategia-missio -suunnittelutyötä jatkettiin lähes kaikissa piiriliitoissa. 
  • Marttojen perinnetietokeskus Syreeni avattiin.
  • Emäntälehti täytti 100 vuotta. Juhlakonsertti järjestettiin Helsingissä.
  • Emäntälehden juhlavuonna ja Ruusunvuonna järjestö sai nimikkoruusukseen Marttaruusun, joka on Haukiputaan Kellosta peräisin oleva kurttulehtiruusujen ryhmään kuuluva löytölajike. Ruusuja istutettiin ensimmäisenä vuonna 800.
  • Maahanmuuttajien koulutushanke alkoi.
  • Raha-asioista uusi näyttely.
  • Lähiruuan juhlaa -aineisto.
  • Kännykkämartta-koulutukset.
  • Uutena kohderyhmänä seurakuntien ja järjestöjen kokoamat ryhmät.
  • Tunne järvesi -opintoaineisto.
  • Kotitalousneuvontaa maahanmuuttajille -hanke.
  • Julkaisuja: Martan marjaherkut, Ruusukortti, Siisti juttu -video.
  • Laadukas marttajärjestö -hankkeeseen osallistui kahdeksan piiriliittoa.

2003–2005    Iloa ja turvaa martoissa

Martat kuuluvat jäsenenä Naisten valmiusliittoon. Valtakunnallisiin harjoituksiin kokoonnutaan kahdesti vuodessa opettelemaan mm. kodin turvallisuusasioita. Kuva Lokki kutsuu -maanpuolustuskoulutuksesta 2005.Iloa ja turvaa martoissa -teemalla kiinnitettiin huomiota niihin ilon aiheisiin ja turvallisuuden tekijöihin, joita löytyy kodista, ihmissuhteista ja järjestötoiminnasta. Turvallisuus ja ilo ovat elämän keskeisiä elementtejä. Teemakauden avajaisissa tammikuussa 2003 kampanjoitiin liikenneturvallisuuden puolesta yhdessä Liikenneturvan kanssa. 

Koti, ihmissuhteet, yhdessä tekeminen ja vaikuttaminen ovat elämän turvallisuuden tekijöitä ja ilon lähteitä. Osaaminen tuo onnistumisen iloa, mutta yhtä tärkeää on löytää omalle tekemiselle rajat. Sopusoinnun löytämiseksi ja arjen hallinnan turvaamiseksi tarvitaan myös ajankäytön ja osaamisen uudelleenarviointia.

Marttajärjestössä jatkettiin organisaation perusteita vahvistavaa ja uudistavaa järjestöhanketta, jonka tavoitteena oli tukea paikallisyhdistysten toimintaa. Kolmivuotisen hankkeen kehittämiskohdiksi valittiin toiminnan suunnitelmallisuuden tehostaminen, toimintakalenterin käyttöönotto ja uusien jäsenten hankinta. Yhdessä toimiminen on parhaimmillaan silloin, kun avoimuus, mahdollisuus vaikuttaa ja tiedonkulku ovat esteettömiä.

Kodin hyvinvointiin liittyvät kurssit ja neuvonta olivat tärkeä palvelumuoto kansalaisille. Väestön terveyden edistäminen, riittävä liikunta ja painonhallinta haastoivat sekä martat että muut avoimeen neuvontaan osallistuneet miettimään omaa ravitsemustaan ja elintapojaan. Ruoka- ja ravitsemusneuvonnan keskeisiä sisältöalueita olivat vuonna 2003 Hyvää suomalaista ruokaa ja Puoli kiloa kasviksia. Vuoden 2004 neuvontasisältöjä olivat kasvisten käytön lisääminen, lihan monipuolinen käyttö ja ruoan turvallisuus. Luonnossa liikkumiseen innostettiin opastamalla luonnonantimien käyttöön. Elinvoimaa ikäihmisille -kursseilla käsiteltiin vanhentumisen tuomia muutoksia ruokavalioon ja valmistettiin monipuolista ruokaa.

Turvaa taloutesi -neuvonnan painopisteinä oli lisätä kotitalouksien raha-asioiden vakautta ja riskien hallintaa sekä taloussuunnittelua ja oikeudellisen tiedon hyödyntämistä. Talousneuvonta keskittyi erityisesti työttömiin, nuoriin ja nuoriin perheisiin. Marttaliitto osallistui valtakunnallisen Tapaturmapäivän suunnitteluun ja toteutukseen.

Hyvä ja turvallinen elinympäristö on jokaiselle ihmiselle tärkeä. Osallistuva vaikuttaminen, Iloa kotipuutarhasta ja ympäristöstä sekä Jätteiden välttäminen -teemat antoivat työkaluja, joilla vaikuttaa elinympäristön viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Ilmastoviestintähankkeessa vuonna 2004 opiskeltiin ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä sekä käytännönläheisiä keinoja, joilla jokainen pystyy vaikuttamaan ilmastonmuutokseen ja olemaan mukana toteuttamassa kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa. Marttaliitto jatkoi aktiivista yhteistyötä monien ympäristötoimijoiden kanssa.

Kansainvälisen toiminnan tärkeimpiä kohteita olivat kotitalousneuvonta Suomeen tulleiden maahanmuuttajien keskuudessa ja perheiden hyvinvoinnin kohottaminen kotitalousneuvonnan avulla Burkina Fasossa. 

Hakevassa neuvonnassa erityisryhmien osuus kasvoi. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Arki-hankkeessa kotitalousneuvontaa annettiin sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujille että maahanmuuttajille. 

Teemavuonna tapahtui:

2004

  • Vertaismarttakoulutukset alkoivat.
  • Kotiapua alettiin kehittää valtakunnalliseksi.
  • Luonnosta sinulle -reseptejä Marttojen kotisivuille.
  • Iloa turvallisesta kotipuutarhasta -aineisto.
  • Julkaisut: Martan joulukirja, Perunasta monenlaista
  • Marttaliiton vuosikertomus 2004

2005 

  • Uudistetut Marttojen kotisivut avattiin 10.1.2005. Kävijämäärä oli vuoden loppuun mennessä 650 000/vuosi.
  • I-III taitoavaimia uudistettiin.
  • Marttajärjestön eläkeläisten ja luottamushenkilöiden tapaamiset otettiin uudelleen ohjelmaan järjestämällä ensimmäinen Syreeni-serminaari Mikkelissä teemana Marttamuistojen tallentaminen.
  • Voi hyvin aikuinen nainen -hanke.
  • Monita – marttojen taidelauantait.
  • Method Martta -ryhtiohjelma.
  • Kotisivuille 300 reseptin tietokanta.
  • Suomalaisen Joulun -sivuston kanssa yhteistyötä.
  • Julkaisut: Martan rotinakori, Uusia siivousesitteitä mm. Kylpyhuone raikkaaksi.
  • Marttaliiton vuosikertomus 2005

2006–2007       Tasa-arvo tavaksi

Maailman maaseutunaisten konferenssin Usa:n delegaatit Turussa 2007.Tasa-arvo tavaksi -teemalla martat nostivat esiin arjen tasa-arvon merkityksen. Marttojen näkökulmasta tärkeitä ovat arjen taidot, henkilökohtaiset valinnat, kodin toimintakulttuuri ja aktiivinen kansalaisuus, maailmanlaajuinen vastuu hyvinvoinnista ja avoin vuorovaikutus omassa yhteisössä ja yhteiskunnassa.

Ruoka- ja ravitsemusneuvonnassa keskeisinä aiheina olivat kahvin käyttö ruoanvalmistuksessa sekä suomalainen ruokakulttuuri. Yhdessä Paulig Oy:n kanssa suunniteltuun ja toteutettuun kahvimartta-koulutukseen liittyi kilpailu, johon osallistui 4 000 marttaa. Kotileivonnan valtakunnallinen yhteiskampanja Hei me leivotaan! jatkui vuonna 2007. Kampanjassa innostettiin perheen aikuisia ja lapsia leipomaan yhdessä kotona. 

Marttaliitto valmisti piirien käyttöön kulttuurihistoriaa ja ruokakulttuuria sekä marsalkka Mannerheimin lempiruokareseptejä sisältävän neuvonta-aineiston Mannerheimin pöydässä, Makumatka Pohjolassa reseptivihkon sekä Kata kauniisti -neuvonta-aineiston. Yhteistyössä Finfoodin kanssa valmistettiin suomalaisesta ruokakulttuurista kertova englanninkielinen A Tasty Trip to Finland -reseptivihkonen.

Vuoden nimikkokasvit olivat salaatit, pihlajanmarja, katajanversot ja -marja sekä kauppasieneksi hyväksytty tuoksuvalmuska. Kasveista tehtiin neuvonta-aineistoa piirien käyttöön. Valtakunnallinen sienipäivä elokuun lopussa houkutteli yli 6 000 sienistä kiinnostunutta tutustumaan Marttaliiton ja piirien järjestämiin sieninäyttelyihin. 

Marttaliitto oli mukana Suomalaisen Työn Liiton Suomalainen joulu -kampanjassa laatimalla nettisivustolle ruokaohjevinkkejä. 

Kodin talouden neuvonta-aiheina olivat kodin raha-asioiden ja riskien hallinta, kuluttajien oikeudellisten tietojen lisääminen sekä osaamisen ja kiinnostuksen lisääminen kodin hoitoa kohtaan. Neuvontaa kehitettiin yhteistyössä  Sampo Pankin  ja Tapiola-ryhmän kanssa. Marttaliiton edustaja osallistui myös Taloudenhallinnan neuvottelukunnan työskentelyyn kuluttajan talouden hallinnan edistämiseksi

Marttayhdistysten käyttöön laadittiin toimintavinkkejä. Turvaa taloutesi, Ota rahoistasi kiinni ja Tiedätkö mihin rahasi kuluvat -neuvontaesitteet uudistettiin. Piirit saivat käyttöönsä myös Elämä edessä -kalvosarjan. Talouden suunnittelusta ja säästövinkeistä laadittiin kalvopohja. Marttaliitto osallistui Terveyden edistämisen keskuksen koordinoimaan Järjestöjen koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy -hankkeeseen. Hankkeessa tuotettiin radiotietoiskuja ja järjestettiin kaksi Tapaturmatärskyt-seminaaria. 

Kotipuutarha- ja ympäristöneuvonnassa kiinnitettiin huomiota lähiympäristön viihtyvyyden parantamiseen ja  ympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Tammikuun lopussa päättynyt Martan ilmastoteko -kilpailu tuotti yli 1 500 ilmastotekoa, joiden kautta aiempina vuosina omaksuttu teoriatieto muuttui käytännön toiminnaksi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

Piirien neuvojien käyttöön tehtiin neuvonta-aineistot Tuottava maa ja Parveke paratiisiksi. Lainattavat diasarjat ja muu käyttökelpoinen aikaisemmin tuotettu aineisto järjestettiin uudelleen ajanmukaisiksi kokonaisuuksiksi ja luetteloitiin. 

Teemakauden aikana selvitettiin millainen mielikuva martoilla itsellään ja suomalaisilla on martoista. Tuloksena oli, että tomera martta tahtoo vaikuttaa. 

Teemavuonna tapahtui:

Pohjois-Karjalan Martat oli ensimmäinen piireistä joka täytti 100 vuotta v.2007. Historiaa esitti mm. tämä, Syreenistä lainattuun marttavillatakkiin sonnustautunut marttaneuvoja.2006

  • Kahvin kiehtova maailma -koulutukset yhteistyössä Paulig Oy:n kanssa
  • Klaus af Ursin kartoitti piirien toimintaa teemalla Strategioita käytännöksi
  • Naisten aurinkoleipomo valmistui Burkina Fasoon
  • Martan ilmastoteko -kilpailu
  • Martan Afrikka ilta
  • Julkaisut: Penninvenyttäjän keittokirjan 20. uudistettu painos, Pyykillä dvd, Martan kakkukoulu, Tuottava maa
  • Marttaliiton vuosikertomus 2006

 2007

  • Martan mainetutkimus tehtiin
  • Sääntöuudistus astui voimaan
  • Emäntälehdestä tuli Martat-lehti ja se lähetetään jäsenlehtenä joka marttakotiin.
  • Keittiö K-18 -hanke.
  • Vieraita Burkina Fasosta.
  • ACWW:n maailmankonferenssi Turussa.
  • Ensimmäinen piireistä täytti 100 vuotta.
  • Sukanneulontakilpailut Martan päivänä Mikkelissä.
  • Marttaliiton vuosikertomus 2007

2008–2010        Kohtaamispaikkana koti

Kohtaamispaikkana koti -teemalla martat korostivat yhdessä tekemisen ja yhdessäolon merkitystä. Marttaliiton neuvonta- ja järjestötoiminta vastasi toimintaympäristön haasteisiin nostamalla esille rikasta suomalaista ruokakulttuuria, esittelemällä maakuntaruokia, kampanjoimalla lähiruoan puolesta Mene metsään -teemalla ja ohjaamalla ihmisiä lukemaan pakkausmerkintöjä ja antamaan niistä palautetta. Eettisiin kulutusvalintoihin kiinnitettiin entistä painokkaammin huomiota koko toiminnassa. Piirejä kannustettiin käyttämään kursseilla Reilun kaupan tuotteita. 

Toimintaympäristö oli teemakauden aikana varsin haasteellinen. USA:n talousvaikeudet heijastuivat nopeasti Eurooppaan ja Suomeen. Talouden epävakaisuus näkyi kuluttajien heikentyneenä luottamuksena omaan tulevaisuuteen. Taloudellinen epävarmuus kasvatti tarvetta marttojen neuvoille, ohjeille ja palveluille. Maksuvaikeudet kasvoivat ja jo vaikeuksissa olevien lisäksi riskiryhmään joutuivat uudet työttömiksi joutuneet ja lomautetut, myös nuoret tarvitsivat edelleen ennaltaehkäisevää talousneuvontaa. 

Taloudellisesta epävarmuudesta seuranneen turvattomuuden tunteen kasvu sai ihmiset hakemaan turvaa omasta lähipiiristä. Yhteisöllisyyden kaipuuta vahvisti ympäristön teknologisoituminen ja ekologisen tietoisuuden nousu. Yhdysvalloissa syntynyt homing-ilmiö kääntyi meillä kotoiluksi. Marttojen ohjeille ja neuvoille syntyi kysyntää, kun viihtyisä koti, käsillä tekeminen ja yhteisöllisyys nostettiin trendeiksi. Kotien ja perheiden hyvinvoinnin tuleminen ja arjen hallinta nousivat yhteiskunnallisen vaikuttamisen rinnalla entistä merkittävämpään rooliin. 

Marttajärjestö täytti vuonna 2009 110 vuotta. Mottona oli Juhlitaan kotona. Martat 110 vuotta -juhlavuosi huipentui Helsingissä lokakuussa vietettyyn pääjuhlaan, jonka suojelijana toimi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Kutsuvieraina oli 4 000 marttaa sekä ulkomaisten sidosryhmien edustajia. Myös marttapiirit ja -yhdistykset juhlivat marttojen 110-vuotista taivalta omissa tilaisuuksissaan eri puolilla maata. 

Juhlavuoden näyttävin kampanja oli sukkatalkoot. Martat neuloivat kaikille Suomessa juhlavuoden aikana syntyneille vauvoille villasukat. Punaisia, sinisiä ja vihreitä sukkia syntyi yhteensä 60 000 paria ja myös adoptiolapset saivat omansa. Kampanja toteutettiin yhteistyössä 90. toimintavuottaan viettävän Suomen Kätilöliiton ja Novita Oy:n kanssa.

Kolmatta teemavuotta martojen toimintaa tehtiin tunnetuksi vahvistamalla sähköistä ja monikanavaista viestintää. Kun piirien kotitalousneuvonta tavoitti vuodessa 166 000 asiakasta, internet-sivujen 2,1 miljoonasta vierailijasta 1,3 miljoonaa haki tietoa Neuvot arkeen -sivuilta. Vuoden 2010 lopussa järjestön Facebook-sivuilla oli 2 500 jäsentä ja yhteistyö Liv-televisiokanavan kanssa kodinhoito-aiheisesta tv-ohjelmasta toi seuraavana vuonna miljoonia katsojia.

Yhteiskuntaviestinnän yhdistys palkitsi marttojen, Kätilöliiton ja Novitan yhteisen Sukkarekka-tempauksen vuoden 2010 parhaana yhteiskuntaviestintätekona. 

Teemanvuonna tapahtui:

2008

  • Marttatalo Helsingin Uudenmaankadulla myytiin ja 3.3.2008 ostettiin kiinteistö Lapinlahdenkatu 3:sta
  • Marttanukke täytti 100 vuotta
  • Vuoden martaksi valittiin Anne Pesonen
  • Ruokamenoissa voi säästää
  • Marttakahvilat saivat uuden, raikkaan punaisen ilmeen
  • Pikkukokkien toiminnan kehittämishanke
  • Marttaliiton vuosikertomus 2008

 2009

  • 110-vuotisjuhlan kunniaksi kudottiin sukat jokaiselle Suomessa syntyneelle vauvalle 2009.110-vuotisjuhlavuosi. Pääjuhla oli Helsingissä 10.10. Juhlan teemana ”Juhlimme kotona”.
  • Martat kutoivat sukat kaikille vastasyntyneille ja adoptiolapsille
  • Marttojen kotisivut uudistuivat tammikuussa – kävijämäärä oli vuoden loppuun mennessä 1,8 miljoonaan/vuosi.
  • Marttaneuvoja muistelee -hanke alkoi
  • Yhteyspaikkana yhdistys
  • Osaajapassin suorittamiset alkoivat
  • Karjalaisia kukkoja ja kakkaroita -kirjanen
  • Kotipuutarhaneuvonnan kehittämishanke
  • Julkaisut: Juureskuutio
  • Martat 110 vuotta kuvina ja vähän tekstinäkin (pdf)
  • Marttaliiton vuosikertomus 2009