Marttojen koulut

Ensimmäinen marttojen talouskoulu perustettiin Ähtäriin vuonna 1908. Nykyisin marttojen omistuksessa on enää Oulun Palvelualan Opisto.

Oulun talouskoulun oppilaita koulun sisäportailla1961.Ensimmäisen varsinaisen marttojen kotitalouskoulun perustivat Ätsärin martat jo vuonna 1908 Ähtäriin. Koulun toiminta jouduttiin lopettamaan koulurakennuksen tuhouduttua tulipalossa vuonna 1919.

Kymmenen vuotta myöhemmin Kiteen Haaraosasto perusti Kiteen Kutomakoulun.

Joensuun Talouskoulu perustettiin vuonna 1919. Koulu oli Joensuun Marttayhdistyksen omistuksessa vuoteen 1984.

Helsingin Marttayhdistyksen talouskoulun historia alkaa ruokakursseista. Helsingin Marttayhdistys, kuten monien muidenkin paikkakuntien marttayhdistykset, vuokrasivat ainakin talvikaudeksi oman kurssihuoneiston ja palkkasivat sinne ruoanlaitto-opettajan. Esimerkiksi vuonna 1919 Helsingin martoilla oli 18 ruoanlaittokurssia Marttojen keittokoulun nimellä. Kurssien pohjalta perustettiin Kotiapulaiskoulu vuonna 1929. Koulu sijaitsi nykyisen Musiikkitalon tienoilla. Helsingin talouskoulu perustettiin 1939 ja martat luopuivat koulun ylläpidosta 1986.

Turun Marttayhdistys perusti talouskoulun 1928 ja se oli marttojen omistuksessa vuoteen 1990.

Etelä-Karjalan Marttapiiriliitto perusti talouskoulun 1929 Viipuriin, josta se joutui lähtemään evakkoreissulle. Lappeenrannan ja Porin kautta talouskoulu juurtui vihdoin 1949 Lappeenrantaa.

Nykyisin ainoa marttojen omistuksessa oleva talouskoulu sijaitsee Oulussa ja toimiin Oulun Palvelualan Opisto -nimellä. Vuonna 1946 perustettu koulu on Marttayhdistysten liiton omistuksessa. Jo sitä ennen martat pitivät vuodesta 1942 lähtien Kotiapulaiskoulua.

Nuorin marttojen perustamista talouskouluista on entinen Lahden talouskoulu. Sen perusti Itä-Hämeen Marttapiiriliitto vuonna 1948. Koulu oli marttojen omistuksessa vuoteen 1986 saakka. Sen jälkeen perustettiin vielä Valkealan Naiskotiteollisuuskoulu 1949. Sen jatkovaiheet eivät ole tiedossa.

Oman koulun ylläpito oli marttayhdistyksille ja piireille vuosisadan alkupuolella suuri voimainponnistus. Lukukausimaksut olivat pieniä ja valtionapua ei välttämättä koululle saatu heti. Rahaa tarvittiin rakennusten ylläpidon ohella juokseviin menoihin. Valtionavun piirissä tilanne helpottui.

Koulujen ylläpito katsottiin kuitenkin ponnistusten arvoiseksi. Kotitalousopetusta tarvittiin kodeissa ja martat vastasivat tähän tarpeeseen. Vasta keskiasteen koulutuksen uudistukset 1980-luvulla saivat martat miettimään kouluista luopumista, ja Oulun talouskoulua lukuun ottamatta koulut myytiinkin koulutuskuntayhtymille ja kaupungeille. Vaikka omistajat vaihtuivat, koulujen toiminta ei kuitenkaan päättynyt.

Kirsi Vesterbacka